Valmistelun avoimuus on keskeinen osa demokraattisen yhteiskunnan päätöksentekoa. Päätoimittajat edellyttävät valtioneuvostolta julkisuusperiaatteen noudattamista myös poikkeusoloissa.
Päätoimittajien yhdistys on huolissaan maan hallituksen päätösten valmistelun läpinäkyvyydestä ja julkisuusperiaatteen toteutumisesta poikkeusolojen aikana. Esimerkiksi liikkumisrajoitusten valmistelun konkreettiset yksityiskohdat on pidetty täysin poissa julkisuudesta huolimatta siitä, että valtioneuvoston kanslia on mediatietojen mukaan pyytänyt muilta ministeriöiltä lausuntoja kaavailtuihin rajoituksiin jo helmikuussa.
Kansalaisten arkeen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä on välttämätöntä käydä yhteiskunnallista keskustelua jo valmistelun aikana. Julkisuuslain mukaan myös poikkeusolojen varautumiseen liittyvät tiedot ovat normaaliin tapaan julkisia, jollei tiedon antamisesta ole vahinkoa varautumiselle. On vaikea nähdä, mitä vahinkoa julkisuudesta voisi olla liikkumisrajoitusten toteuttamiselle.
Tilanne muistuttaa viime keväästä, jolloin tiedon saaminen erityisesti valmisteluvaiheessa osoittautui useaan otteeseen mahdottomaksi. Poliittisesti herkkiä ja taloudellisesti merkittäviä ratkaisuja valmisteltiin viime tingassa työryhmissä, joiden esitykset vietiin suoraan hallituksen neuvotteluihin ja julkistettiin vasta päätöksenteon jälkeen. Käytäntö ei ole millään muotoa hyväksyttävä eikä julkisuuslain mukainen. Päätoimittajien yhdistys on huolissaan tilanteen mahdollisesta toistumisesta. Valmistelun avoimuus on keskeinen osa demokraattisen yhteiskunnan päätöksentekoa.
Valmiuslain pykälien 106 ja 107 ottaminen käyttöön herättää huolta siitä, että valtioneuvoston kanslian johtovastuun vahvistaminen vaikeuttaa tiedonsaantia entisestään. (Huom. tarkennus! Pykälästä 106 on tässä yhteydessä otettu käyttöön vain 1. momentti eikä sen jälkeistä osaa, joka mahdollistaisi seuraavassa mainitut kiellot.) Pykälien laaja muotoilu mahdollistaa sen, että toimivaltaisia viranomaisia ja myös kuntia rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin esittämästä omia näkökantojaan kiistanalaisissa asioissa.
Jo pykälien käyttöönoton valmistelu on päätoimittajien havaintojen mukaan vähentänyt eri toimijoiden halukkuutta kommentoida valmistelussa olevia hankkeita.
Valmistelun ja päätöksenteon avoimuus on kirjattu arvoksi sekä valtionhallinnon viestintäsuositukseen että valtioneuvoston viestintästrategiaan. ”Myös keskeneräisestä voi ja pitää viestiä”, todetaan viestintästrategiassa, mutta poikkeusoloissa tämä linjaus vaikuttaa unohtuneen.
Liikkumisrajoitusten mahdollisesti tullessa voimaan Päätoimittajien yhdistys edellyttää, että toimittajien ja kuvaajien normaalit liikkumis- ja työskentelymahdollisuudet turvataan.
Suuri Journalistipalkinto 2020 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan keskiviikkona 10.3.2021 suorassa lähetyksessä Yle TV1:llä ja Areenassa kello 19.
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.
Vuoden juttu -sarjassa ehdokkaita ovat Heikki Aittokoski: ”Mies Mechelininkadulla” (HS Kuukausiliite 10/2020), Henrik Kärkkäinen: ”Vastaamo-jutut” (Ilta-Sanomat 21.10.2020 alkaen) sekä Karoliina Paananen ja Jarno Liski: ”Kallista konsultointia” (Suomen Kuvalehti 2.6.2020).
Vuoden journalistinen teko sarjassa ehdolla ovat Yle Uutisten ”Erityisprojekti covid-19: koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi”, Terhi Pirilä-Porvalin journalistisen päätösvallan puolustaminen Ilmajoki-lehdessä sekä Helsingin Sanomien Susanna Reinbothin Poliisihallituksen salauslinjan kyseenalaistanut valitus hallinto-oikeuteen.
Vuoden journalistiseksi pomoksi ovat ehdolla Etelä-Saimaan päivätuottaja Aino Heikkonen, Kauppalehden uutispäällikkö Anna Juvonen sekä MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Vuoden journalistiksi ovat ehdolla Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén, Helsingin Sanomien Britannian kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä sekä Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu.
Palkinnon myöntää Päätoimittajien yhdistys yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa.
Miltä näyttää Yhdysvaltojen tulevaisuus presidentinvaihdoksen jälkeen? Tätä pohdittiin 15.1.2021 PTY:n järjestämässä seminaarissa, jonka virikkeenä toimivat loppiaisen tapahtumat Yhdysvaltain kongressissa. Seminaari keräsi kaikkiaan noin 50 osanottajaa.
Seminaarissa alustivat johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista, Poliittisen tiimin vetäjä Sirpa Nyberg Suomen Washingtonin edustustosta sekä pääkonsuli Stefan Lindström Suomen pääkonsulaatista Los Angelesista.
Puheenvuoroissa käytiin läpi niin vallanvaihdoksen vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin kuin tulevien vuosien näkymiä Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa ja päätöksenteossa.
Vuoden 2019 voittajat yhteiskuvassa: Tatu Han, Anne Tastula, Karoliina Knuuti, Antti Kuronen, Katri Kallionpää, Riina Nevalainen ja Paavo Teittinen. (kuva: Antti Marttinen)
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Palkinnon tavoitteena on tukea, edistää ja palkita hyvää journalismia, vahvistaa vastuullisen median ja sananvapauden asemaa yhteiskunnassamme sekä vaalia suomalaisen journalismin parhaiden käytäntöjen arvostusta ja näkyvyyttä.
Suuren Journalistipalkinnon jakaminen korostaa korkeatasoisen, monipuolisen ja laadukkaan journalismin merkitystä suomalaisen demokratian yhtenä kulmakivenä. Palkinto pyrkii edistämään luotettavan tiedon välittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua.
Laadukas journalismi on yleishyödyllistä sanan parhaassa merkityksessä. Se tuottaa kansalaisille tietoa, se esittelee moniarvoisesti eri näkökulmia, se haastaa kritiikillään päättäjiä ja vallanpitäjiä. Laadukas journalismi voi löytyä yhtä hyvin sanoma- tai aikakauslehdestä, televisiosta, radiosta kuin digitaalisilta alustoiltakin.
Suuri Journalistipalkinto jaetaan neljässä palkintoluokassa, jotka ovat: ”Vuoden journalisti”, ”Vuoden juttu”, ”Vuoden journalistinen teko” ja ”Vuoden journalistinen pomo”. Viimeksi mainitun tarkoituksena on palkita hyvää journalistista työnjohtoa, toimitusten arkipäivän sankareita, jotka usein jäävät tähtitoimittajien ja näyttävien juttujen tekijöiden varjoon. Hyvä journalismi syntyy aina yhteistyön tuloksena.
Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Vuodesta 2019 alkaen palkinnon jakavana tahona on toiminut Päätoimittajien yhdistys PTY. Yhdistyksen rinnalla suomalaista journalismia tukevat Alma Media Oyj, A-lehdet Oy, Kaleva Oy Keskisuomalainen Oyj, KSF Media Ab, MTV Oy, Otavamedia Oy, Sanoma Media Finland Oy, TS-Yhtymä Oy ja Yleisradio Oy sekä Kopiosto.
Kenet sinä haluaisit palkita Suurella Journalistipalkinnolla?
Lisätietoa palkinnosta on sivustossa https://suurijournalistipalkinto.fi/ . Siellä voit myös jättää oman ehdotuksesi. Ehdotusaika päättyy 31. joulukuuta 2020. Viime vuonna palkittavista tuli avoimella kyselyllä yli 800 ehdotusta.
Eri palkintoluokkien voittajaehdokkaat julkistetaan helmikuussa ja voittajat 10.3.2021 kello 19 suorassa tv-lähetyksessä Yle TV1:llä.
