Uutiset

7. maaliskuuta, 2024

Jouni Kemppainen jatkaa PTY:n puheenjohtajana

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 6.3.2024. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen valittiin uudelle kaudelle yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Inkeri Pasanen Keskisuomalaisesta, Riikka Räisänen Ylestä sekä Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 100 euroon aktiiveilta ja 50 euroon seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että yhdistys pyrkii järjestämään sekä etätilaisuuksia että perinteisiä kokoontumisia. Perinteiset lähitilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden aitoon keskusteluun kulloistenkin isäntien tai vieraiden sekä omien kollegoiden kanssa. Etätilaisuudet taas sopivat hyvin nopeaan tiedonjakoon ajasta ja paikasta riippumatta sekä ajankohtaisiin uutistapahtumiin liittyviin pikatapaamisiin.

Tilaisuuksia pyritään järjestämään sekä poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien että myös muun muassa kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Antti Marttinen

21. helmikuuta, 2024

PTY:n lausunto Journalistin ohjeiden päivittämisestä

Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvosto nauttivat päätoimittajien keskuudessa suurta arvostusta. Myös työryhmän esitys Journalistin ohjeiden päivittämisestä on tervetullut. Se selkiinnyttää ohjeita ja tuo ne terminologisesti nykypäivään. Eräitä ongelmia esitykseen kuitenkin sisältyy. Julkaisupäätöksistä vastaavien päätoimittajien on voitava tulkita Journalistin ohjeita tekstin perusteella mahdollisimman selkeästi, ilman turhaa tulkinnanvaraisuutta, joka pahimmillaan lisää ammattikunnassa epävarmuutta.

Päätoimittajien yhdistys pitää Journalistin ohjeiden ensimmäistä kohtaa JO 1 (Uusi muotoilu: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu) keskeisenä ja kaikkia muita ohjeiden kohtia ohjaavana. Alla olevissa ohjekohdissa yleinen pyrkimys varovaisuuden korostamiseen on paitsi tulkinnanvarainen myös haitallinen JO1:n eli yleisön tiedonsaantioikeuden kannalta. Se saattaa rajoittaa sananvapautta.

JO 15:n muotoilu (Otsikolle, ingressille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydettävä sisällöstä kate, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia) on epäonnistunut viimeisen lauseen osalta. Tämä määrittely on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Nykyinen säännöstö on tätä muotoilua parempi ja täysin riittävä. Mediassa pitää voida tehdä luovia ja jopa nokkelia sekä monimerkityksellisiä otsikoita ja vastaavia nostoja, jotka houkuttavat yleisöä sisällön pariin.

Ehdotettu JO 18 (Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa) on loppuosaltaan ongelmallinen. Toimituksilta ei voi edellyttää aina arviota siitä, kuinka hyvin haastateltava tuntee median toimintatapoja.

JO 23:een (Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta, terveydentilaa, parisuhteita tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei myöskään saa tuoda esiin asiattomasti tai halventavasti) tehty lisäys asiattomasti on yhtä lailla liian paljon tulkinnanvaraa sisältävä ja tarpeeton. Halventavan ilmaisun kielto on riittävä ja perusteltu.

JO 27:ssa (Sairaus- tai kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta) on tarpeeton kehotus ohjeistaa yleisöä. Se ei kuulu Journalistin ohjeisiin.

Työryhmä ehdottaa uutta pykälää JO 28 (Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta). Työryhmän ilmeisenä tarkoituksena on ollut ensi sijassa suojella ulkomaiden kriisi- tai sota-alueiden ihmisiä. Pykälän muut mahdolliset tulkinnat jäävät epämääräisiksi ja voivat käytännössä rajoittaa uutisointia laajastikin. Tässä asiassa nykyinen sääntely on täysin riittävää.

Ehdotettu JO 30: (Kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä, epäillyn tai syytetyn nimen, kuvan tai muiden tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen). Varovaisuuden käsite on tässä yhteydessä epämääräinen. Alan käytäntöjen mukainen ja riittävän selkeä ilmaisu olisi ”…tietojen käytössä on noudatettava huolellista harkintaa.”

Työryhmä on tehnyt ehdotuksen myös Journalistin ohjeita täydentävän, yleisön tuottamaa sisältöä koskevan liitteen uudistamiseksi.

Päätoimittajien yhdistyksen mielestä median vastuuta ei voi ulottaa median käyttämissä verkkoalustoissa, kuten sosiaalisessa mediassa julkaistuihin yleisön tuottamiin sisältöihin. Sosiaalisen median alustojen kuuluu itse kantaa vastuu julkaisemastaan sisällöstä. Journalistin ohjeiden on kestettävä aikaa ja nyt emme tiedä, millaisia sosiaalisen median alustat ovat tulevaisuudessa ja mahdollistavatko ne edes ulkopuolista moderointia.

PTY:n hallitus 21.2.2024

16. helmikuuta, 2024

Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat 2023

Vuoden 2023 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan keskiviikkona 6.3.2023 suorassa tv-lähetyksessä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 19.30-20.30.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.

Palkintoehdokkaat 2023. Kuva: Kimmo Räisänen

Vuoden journalisti -ehdokkaat: Heikki Heiskanen, Yle, Arja Paananen, Ilta-Sanomat, Vesa Sirén, Helsingin Sanomat.

Vuoden juttu -ehdokkaat: Juttusarja matkailualan kausityöntekijöiden kohtelusta Lapissa, Niina Lavia, Lapin Kansa; ”Masentava sovellus”, työryhmä Kirsi Karppinen, Ada-Maaria Hyvärinen, Niko Salakka, Joel Kanerva ja Asmo Raimonaho, Yle; ”Koulukone”, Hanna Terävä, Ulla Malminen, Henri Forss, Ilkka Kemppinen ja Mårten Lampén, Yle.

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kenelle tahansa”, Joonas Immonen, Maaseudun Tulevaisuus; juttu gynekologin epäasiallisesta käytöksestä Pietarsaaressa, Moa Mattfolk, Svenska Yle Österbotten; juttu Ukrainan pakolaisten pakkosiirrosta Oulussa, Antti Pasanen ja Silja Aitoaho, Kaleva.

Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen, MTV:n studiouudistukset ja visuaalinen ilme; Mari Paalosalo-Jussinmäki, eeva.fi, Heikki Manninen ja Sami Rainisto, TM Tuuma.

Valintojen tarkemmat perustelut: www.suurijournalistipalkinto.fi .

14. joulukuuta, 2023

Päätoimittajien yhdistys vaatii hallitukselta pikaista muutosta verolakeihin toimittajien työn turvaamiseksi

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös oikeudenkäyntikulujen veroseuraamusten kohdentamisesta toimittajalle toi esille vakavan ongelman lainsäädännössä. Päätös on journalismin näkökulmasta hälyttävä.

 Nykyinen lainsäädäntö vaarantaa vakavasti suomalaisen median toimintaedellytyksiä. Tilanne, jossa alan eettisten periaatteiden mukaisesti työnantajalleen työskentelevä toimittaja voi joutua kohtaamaan täysin ennakoimattoman taloudellisen riskin, on toimitusten ja yksittäisten toimittajien näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos käytäntöön ei saada lainsäädännöllistä muutosta, se heikentää medioiden mahdollisuutta harjoittaa perustehtäväänsä demokratiassa, vallankäytön valvontaa. Samalla median kyky nostaa esiin epäkohtia ja tehdä vaikuttavaa journalismia heikentyy.

Julkisen sanan neuvoston vuonna 2018 antaman kannanoton mukaan viranomaisten tulisi aina erityisesti ottaa huomioon toimintansa vaikutukset suomalaiselle lehdistönvapaudelle ja kansalaisten tiedonsaantioikeudelle. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista.

Päätoimittajien yhdistys edellyttää media-alan yhtiöiltä nopeita päätöksiä siitä, kuinka ne aikovat turvata henkilöstönsä mahdollisuudet journalismin tekemiseen syntyneessä tilanteessa. Se on paitsi mediayhtiöille, myös muiden alojen yrityksille ennakoimaton ja vaikea.

PTY kehottaa maan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimiin tarvittavien lakimuutosten aikaansaamiseksi, jotta journalistisen työn tekemisestä aiheutuvien oikeustoimien kustannukset voidaan sisällyttää yrityksen menoiksi. Sama ongelma koskee myös useita muita aloja.

Päätoimittajien yhdistys

Lisätiedot: puheenjohtaja Jouni Kemppainen, +35840 5059790, jouni.kemppainen@mt.fi

20. marraskuuta, 2023

Suuri Journalistipalkinto 2023 – aika tehdä ehdotuksia!

Kenet haluaisit nähdä palkittavan ensi maaliskuussa vuoden journalistina? Mikä uudistus muutti journalismia paremmaksi, ja kuka tai ketkä saivat sen aikaan? Etsimme taas Suomen parasta journalismia. On aika ehdottaa palkinnon saajia.

Suuri Journalistipalkinto on alan merkittävin Suomessa jaettava tunnustus, jonka saajiksi voi tehdä ehdotuksia joulukuun loppuun asti osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi. Voittajaehdokkaat julkistetaan 6.2.2023 ja voittajat 6.3.2023.

Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia ja sananvapautta sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestämisestä vastaa YLE. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.

Palkintokategoriat ovat:

Vuoden journalisti

Vuoden juttu

Vuoden alueellinen juttu

Vuoden journalistinen uudistaja

Hyvä journalismi auttaa ymmärtämään ja asettaa asioita mittasuhteisiin, se tarjoaa yllätyksiä ja on aina yleisöjen puolella. Huippujournalismi voi löytyä uutis- tai aikakausmediasta, televisiosta, radiosta tai verkosta. Pääasia on, että journalisti, juttu tai teko on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2023 aikana. Tässä kriteereitä eri kategorioiden pohdintaan:

Vuoden journalisti

  • Journalisti, joka on tehnyt erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia ja/tai
  • on tinkimätön, rohkea uutisten jahtaaja,
  • on tyylillisesti taidokas, omaääninen journalisti,
  • on tehnyt vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalista journalistista kerrontaa,
  • voidaan palkita myös pitkästä ansiokkaasta urasta.

Vuoden juttu

  • Jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa ja/tai
  • juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.

Vuoden alueellinen juttu

  • Jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.

Vuoden uudistaja

  • Journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen ja/tai
  • on uudistanut median jakelukanavia ja kerronnan tapoja.

Sama journalisti tai palkittava työ voidaan asettaa ehdolle useampaan palkintoluokkaan. Jos journalisti on saanut aiemmin Suuren Journalistipalkinnon, se ei estä häntä saamasta palkintoa uudelleen.

Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.