Uutiset

1. heinäkuuta, 2026

Eeva Sederholm: Kutsuimme itsemme kylään Lontoon mediataloihin


PTY ja Kopiosto mahdollistivat minulle opintomatkan Lontooseen kesäkuun alussa 2026. Suunnittelin omatoimimatkan yhdessä virolaisen tutkivan journalismin julkaisun, Eesti Expressin, päätoimittajan Merili Nikkolon kanssa. Tutustuimme Merilin kanssa edelliskesänä Oxfordissa Reuters-instituutin kurssilla. Itse työskentelen sisältöpäällikkönä A-lehdillä, joka julkaisee esimerkiksi Apua.

Saimme sovittua neljä vierailua. Tapasimme Financial Timesissa visuaalista journalismia kehittävän Sam Joinerin, The Bureau of Investigative Journalism –julkaisun toimituksessa uusista formaateista vastaavan Frankie Goodwayn sekä yleisötuottajan Kat Pirnakin, BBC:llä kasvusta ja somesta vastaavan Jonny McGuiganin sekä aikakauslehtijulkaisija Condé Nastissa yleisöstrategiasta vastaavan Sarah Marshallin. Olimme suorastaan häkeltyneitä siitä, miten paljon aikaa he antoivat meille pikkumaiden pikkumedioiden pomoille. Toisaalta ovet varmasti aukesivat helposti, koska Apu-lehti ei suoranaisesti kilpaile esimerkiksi The New Yorkerin kanssa.

Yleisön tavoittamisen haasteet tuntuivat olevan kaikkia yhdistävä keskustelunaihe, osalla akuutimpi kuin toisilla. Vierailuilla yllättävää puolestaan oli, että tekoälystä keskusteltiin hyvin vähän Pohjoismaihin verrattuna.

3 nostoa reissulta:

  1. Mikä on mediabrändin merkitys tekoälyajassa?
    Tekoälyajassa korostuu se, että mediabrändi tietää, mitä on ja mitä ei ole. Paljon aikaa ja tupakkia käytetään sen pohtimiseen, mitä tehdään ja miksi, mitä jätetään tekemättä. Isot mediatalot selvästi haluavat näyttäytyä uusillekin lukijoille nimenomaan median oman brändin kautta. Esimerkiksi vaikuttajayhteistyöstä on käyty keskusteluja, mutta riskit on nähty liian suuriksi. Osa piti ovea auki sillekin.
  2. Sama sisältö, eri muodot ja kanavat
    Keskeinen kehityssuunta on Suomessakin puhuttanut sisällön variointi eri formaatteihin ja jakelukanaviin. Paljon pohditaan sitäkin, kuinka paljon arvoa kannattaa laittaa sille, että yleisö saadaan omille alustoille. Riittääkö se, että ihmiset törmäävät luotettavaan journalismiin ja julkaisun brändiin eri puolilla digitaalista maailmaa? Vastaus riippuu mediasta ja sen strategiasta, mutta aiempaa enemmän arvostetaan ihan vain jonkinlaista törmäämistä jossakin kanavassa.
  3. Jos uskaltaa kysyä, ovet saattavat aueta
    Oppimisen metodina kollegan kanssa järjestetty omatoimimatka on hyvä ja varmasti myös edullinen vaihtoehto alan seminaareille. Seminaarien sankaritarinoiden sijaan saattaa päästä lähemmäs todellista arkea, haasteita ja onnistumisia. Kiitän PTY:tä apurahasta, joka mahdollisti oman ammattitaitoni kehittämisen.

Eeva Sederholm

4. kesäkuuta, 2026

Pelastustiedottamisen heikentäminen vaarantaa avoimen yhteiskunnan ja luo tilaa disinformaatiolle

Päätoimittajien yhdistys (PTY) vastustaa jyrkästi sisäministeriön kaavailemaa uudistusta, joka lakkauttaisi pelastuslaitosten automaattisen hälytystiedon välityksen (Petomedia-järjestelmän) ja korvaisi sen aiempaa harkinnanvaraisemmalla tiedottamisella. Suunniteltu muutos uhkaa suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta, kansalaisten tiedonsaantia ja median mahdollisuuksia toimia viranomaistoiminnan valvojana.

Nykyinen parikymmentä vuotta sitten laajapohjaisessa yhteistyössä median kanssa rakennettu järjestelmä on toiminut tehokkaasti. Nyt ministeriö on valmistelemassa suunnanmuutosta pimennossa, sillä mediaa ei ole tällä kertaa kuultu valmistelussa lainkaan.

Turvallisuusympäristö vaatii avoimuutta, ei salailua

Sisäministeriö on viitannut muutostarpeen perusteluissa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. PTY painottaa, että kiristynyttä turvallisuustilannetta ei voi käyttää yleisperusteluna tiedon saatavuuden heikentämiseen.

Päinvastoin: nykyisessä maailmantilanteessa luotettavan viranomaistiedon merkitys korostuu. Jos virallinen ja avoin tiedonkulku arjen onnettomuuksista ja pelastustehtävistä katkaistaan, syntynyt tyhjiö täyttyy nopeasti sosiaalisessa mediassa leviävistä villeistä huhuista, spekulaatioista ja tahallisesta disinformaatiosta. Tämä heikentää kansalaisten turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Avoimuus ja nopea faktojen saanti ovat parasta lääkettä hybridiuhkia ja epävarmuutta vastaan toisin kuin tiedon pimittäminen, joka toimii juuri päinvastoin.

Ontuvat perustelut yksityisyyden suojasta

Myös ministeriön vetoaminen yksityisyyden suojan parantamiseen on ontuva ja tarpeeton perustelu, sillä nykyinen järjestelmä huomioi tietosuojan jo nyt erittäin tarkasti. Yksityisyyden kannalta herkät tehtävät, kuten sairaankuljetukset ja poliisiasiat, suodatetaan automaattisesti kokonaan pois. Vain yleisesti merkittävät tapahtumat (kuten tulipalot ja ympäristövahingot) näkyvät, ja niistäkin on valmiiksi poistettu tarkat osoitetiedot. Nykyinen malli siis suojaa yksilöä tehokkaasti ilman, että yhteiskunnallista kokonaiskuvaa tarvitsee pimentää.

Paluu menneisyyteen kuormittaa ja rapauttaa luottamuksen

Automaattisen tiedonkulun katkaiseminen pakottaisi toimitukset palaamaan menneisyyteen ja soittelemaan pelastuslaitoksille jokaisesta savuhavainnosta. Tämä lisäisi turhaa byrokratiaa ja kuormitusta sekä toimituksissa että jo valmiiksi tiukoilla olevissa pelastuslaitoksissa.

Vielä vakavampaa on se, että harkinnanvaraisuus johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen ja tiedon panttaamiseen. Kun viranomainen voi itse valita, mistä onnettomuuksista se kertoo ja mistä vaikenee, luottamus virkamieskuntaan ja mediaan rapautuu. Se synnyttää väistämättä epäilyjä siitä, mitä ja miksi kulloinkin halutaan pimittää.

Ristiriidassa pelastustoimen omien linjausten kanssa

Kaavailtu pimennys sotii myös pelastustoimen omia viestintälinjauksia vastaan. Niissä media on nimenomaisesti määritelty pelastusalan keskeiseksi kumppaniksi, ja viestinnän tavoitteiksi on asetettu avoimuus, tasapuolisuus ja oikea-aikaisuus. Automaation purkaminen ja tiedon saattaminen yksittäisen virkamiesharkinnan taakse romuttaa nämä periaatteet täysin.

Suomalaisten turvallisuutta edistää parhaiten luottamus ja avoimuus, ei salailun kulttuuri. PTY vaatii, että sisäministeriö keskeyttää nykyisen valmistelun ja kutsuu median edustajat pöytään etsimään ratkaisuja, joilla turvataan nykyisen kaltainen, avoin ja automaattinen tiedonkulku turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Päätoimittajien yhdistys

Lisätiedot:

puheenjohtaja Antti Kokkonen, +358503430379, [email protected]

11. toukokuuta, 2026

Kolmen pointin Varsova

Veret seisauttava ohjelma. Näillä sanoilla voi kuvailla päätoimittajien tiukkaa parin päivän ohjelmaa Varsovassa 26.-28.4.2026, jonka järjesti Suomen Puolan suurlähetystö residenssissään muumitaulujen takana.

Ryhmäkuva ulkoministeriössä: etualalla ulkoministeri Radoslaw Sikorski ja Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine. Laitimmaisena vasemmalla Puolan Suomen suurlähettiläs Tomasz Chlon. (kuva: Puolan ulkoministeriö)

Politiikka

Matkan kohokohta oli ulkoministeri Radoslaw Sikorskin aamiaistilaisuus, jossa ulkoministeri vastasi kysymyksiin on the record. Sikorskin mukaan Venäjän häirintää vastaan pitäisi keksiä luovempia ratkaisuja. Hän myös sanoi diktaattorien tajuavan aina liian myöhään hävinneensä sodan. Sikorski myös vihjasi, että Puolan presidentinvaalit kiinnostavat häntä.

Lukuisten tutkijoiden, poliitikkojen ja sotilaiden puheenvuorot paljastivat, kuinka ristiriitainen Puola politiikassaan on. Sisäiselle väännölle on historialliset perinteet, eikä niistä ole päästy eroon, vaikka se hidastaa Puolan kehitystä. Esimerkiksi Puolassa on Euroopan toiseksi tiukin aborttilaki. Puolassa uskonnolla ei vitsailla, vaikka yhteiskunta on liberaalimpi kuin maan politiikka.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli monessa keskustelussa mukana. Kenraali toi ilmi näkökulman, ettei Putin halua lähes miljoonaa sotilastaan turvallisuusuhaksi Venäjälle, jos sota joskus Ukrainaa vastaan päättyy.

Puolan talous

Puolan talous on kasvanut viimeiset 30 vuotta ja monella mittarilla Puola porskuttaa hyvin. Vertauskuvallisesti Puola elää koiran ajassa: kaikki tapahtuu seitsemän kertaa nopeammin. Saimme kuulla, kuinka Puola on absoluuttisesti saanut eniten EU-tukia, jotka ovat menneet maan kehittämiseen. Muun muassa koko Puolan tiestö on kunnossa, kiitos EU-tukien. Näitä leveitä ja tasaisia baanoja suomalaiset voivat vain kateellisena katsella. 

Suomalaiset yritykset ovat myös hyvin löytäneet Puolan ja Puola onkin tärkeä kauppakumppani, josta julkisuudessa puhutaan varsin vähän. Suomalaisfirmat työllistävät Puolassa 43 000 työntekijää. Ongelma vain on se, että Puolasta tuodaan Suomeen jalostetumpia tuotteita kuin täältä viedään sinne.

Maa panee puolustukseensa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Media

Monessa puolalaispäätoimittajan tai mediapomon puheenvuorossa kävi ilmi, etteivät puolalaiset ole valmiita maksamaan journalistisesta sisällöstä. He myös pelkäävät sosiaalisen median rapauttavan median kuluttamista. Tulojen saamiseksi mediatalot järjestävät muun muassa erilaisia tapahtumia ja puhujafoorumeita. 

Lämpimät kiitokset Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine esikuntineen ja PTY:n pääsihteeri Antti Marttinen matkan järjestelyistä.

Tuulia Viitanen

kuvat: Tuulia Viitanen, Antti Marttinen, Matti Kalliokoski

2. maaliskuuta, 2026

Antti Kokkonen jatkaa PTY:n puheenjohtajana

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 2.3.2026. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin jatkamaan tehtävässäänyhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riina Nevalainen Kauppalehdestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista, Johanna Törn-Mangs Ylestä sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin pitää 110 eurossa aktiiveilta ja 55 eurossa seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026.

Keväällä toteutetaan opintomatkat kulttuurikaupunki Ouluun ja Varsovaan. Seniorien matka suuntautuu kesällä Prahaan. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.

Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joiden piirissä on ollut 2020-luvulla jo 107 yhdistyksen jäsentä. Yhdistys tarjoaa myös juridista neuvontaa jäsenilleen työsuhdeasioissa.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Suuri Journalistipalkinto on merkittävin suomalainen journalismille myönnettävä tunnustus, jonka Päätoimittajien yhdistys on toteuttanut vuodesta 2020 lähtien tiiviissä yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa. Sen kautta yhdistys kannustaa laadukasta ja kunnianhimoista journalismia.

Antti Marttinen

1. maaliskuuta, 2026

PTY:llä aktiivinen vuosi 2025

Vuosi 2025 oli Päätoimittajien yhdistyksessä aktiivisen toiminnan aikaa.

Opintomatkoja ulkomaille tehtiin vuoden aikana kaksi. Helmikuussa järjestettiin vierailu Berliiniin, jossa perehdyttiin maan tilanteeseen ennen parlamenttivaaleja. Matkan ohjelmassa oli mm. tapaamiset Der Spiegelin ja ARD:n toimituksissa sekä vierailu Suomen edustustossa.

Lokakuun alussa opintomatka suuntautui Bergeniin, jossa koko ohjelma ja tapaamiset keskittyivät media-alan kysymyksiin. Esityksiä kuultiin tekoälyn vaikutuksesta medioiden toimintaan, Norjan valtion mediapolitiikasta, alan koulutuksesta ja tutkimuksesta ja yhteistyöstä faktantarkistuksessa. Toimitusvierailut tehtiin Bergens Tidenden, Bergensavisenin ja TV2:n toimituksiin.

Kotimaan opintomatka suuntautui kesäkuussa Vaasaan ja Pohjanmaalle. Ohjelmassa oli tapaamisia ja keskusteluja Vaasan kaupungin, Merenkurkun Neuvoston, Vasabladetin, Wärtsilän ja Vaasan yliopiston edustajien kanssa ja tutustuminen Kyro Distilleryyn. Opintomatkan päätteeksi vierailtiin Ilmajoella Isoviha -oopperan ensi-illassa.

Seniorien opintomatka kohdistui seniorivastaava Hannu Virtasen johdolla kesäkuussa Berliiniin.

Vuosi 2025 oli PTY:n 54. toimintavuosi. PTY:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Antti Kokkonen (Kaleva) 1. varapj. Johanna Lahti (Ilta-Sanomat), 2. varapj. Jussi Kärki (Talouselämä), Ilkka Ahtiainen (MTV), Riikka Räisänen (Yle), Kalle Silfverberg (Hufvudstadsbladet), Tuulia Viitanen (Hämeen Sanomat) sekä pääsihteerinä Antti Marttinen.

Yhdistys otti kantaa Yle-lain uudistukseen, puolusti toimituksen riippumattomuutta, joka oli kyseenalaistettu Hilla-konsernissa, esitti lausuntonsa eurooppalaista mediavapausasetusta täydentävästä lainsäädännöstä ja osallistui suomalaisen mediakentän ja lehdistönvapausjärjestöjen vetoomukseen Gazassa työskentelevien toimittajien turvallisuuden takaamiseksi.

PTY:n järjestämiin yhteensä 19 kotimaiseen tilaisuuteen ja vierailuun ja opintomatkoihin osallistui vuoden aikana noin 630 osanottajaa. Yhdistys kerää osanottajilta säännöllisesti palautetta eri tilaisuuksien onnistumisesta. Vuoden aikana korkeimmat palautearviot saivat seuraavat kuusi kotimaan tilaisuutta:

Vuoden aluksi tammikuussa vierailtiin Ulkoministeriön Merikasarmilla valtiosihteeri Jukka Salovaaran isännöimänä ja lisäksi kuultiin matkailu- ja ravintolapalvelualan MaRan näkemyksiä alan tilanteesta.

Huhtikuussa kuultiin Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja pankin asiantuntijoiden näkemyksiä taloudesta. Toukokuussa keskusteltiin paneelissa tekoälystä ja kuultiin SiloAI:n johtajan Peter Sarlinin näkemyksiä aiheesta.

Maa- ja metsätalouden kysymyksistä keskusteltiin elokuussa MTK:n toimitusjohtaja Juha Marttilan vieraana ja vuoden lopulla kuultiin valtiovarainministeri Riikka Purran näkemyksiä taloudesta.

Kaikissa vierailukohteissa saatiin kuulla useiden asiantuntijoiden esityksiä eri aiheista.

Antti Marttinen