Uutiset

11. toukokuuta, 2026

Kolmen pointin Varsova

Veret seisauttava ohjelma. Näillä sanoilla voi kuvailla päätoimittajien tiukkaa parin päivän ohjelmaa Varsovassa 26.-28.4.2026, jonka järjesti Suomen Puolan suurlähetystö residenssissään muumitaulujen takana.

Ryhmäkuva ulkoministeriössä: etualalla ulkoministeri Radoslaw Sikorski ja Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine. Laitimmaisena vasemmalla Puolan Suomen suurlähettiläs Tomasz Chlon. (kuva: Puolan ulkoministeriö)

Politiikka

Matkan kohokohta oli ulkoministeri Radoslaw Sikorskin aamiaistilaisuus, jossa ulkoministeri vastasi kysymyksiin on the record. Sikorskin mukaan Venäjän häirintää vastaan pitäisi keksiä luovempia ratkaisuja. Hän myös sanoi diktaattorien tajuavan aina liian myöhään hävinneensä sodan. Sikorski myös vihjasi, että Puolan presidentinvaalit kiinnostavat häntä.

Lukuisten tutkijoiden, poliitikkojen ja sotilaiden puheenvuorot paljastivat, kuinka ristiriitainen Puola politiikassaan on. Sisäiselle väännölle on historialliset perinteet, eikä niistä ole päästy eroon, vaikka se hidastaa Puolan kehitystä. Esimerkiksi Puolassa on Euroopan toiseksi tiukin aborttilaki. Puolassa uskonnolla ei vitsailla, vaikka yhteiskunta on liberaalimpi kuin maan politiikka.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli monessa keskustelussa mukana. Kenraali toi ilmi näkökulman, ettei Putin halua lähes miljoonaa sotilastaan turvallisuusuhaksi Venäjälle, jos sota joskus Ukrainaa vastaan päättyy.

Puolan talous

Puolan talous on kasvanut viimeiset 30 vuotta ja monella mittarilla Puola porskuttaa hyvin. Vertauskuvallisesti Puola elää koiran ajassa: kaikki tapahtuu seitsemän kertaa nopeammin. Saimme kuulla, kuinka Puola on absoluuttisesti saanut eniten EU-tukia, jotka ovat menneet maan kehittämiseen. Muun muassa koko Puolan tiestö on kunnossa, kiitos EU-tukien. Näitä leveitä ja tasaisia baanoja suomalaiset voivat vain kateellisena katsella. 

Suomalaiset yritykset ovat myös hyvin löytäneet Puolan ja Puola onkin tärkeä kauppakumppani, josta julkisuudessa puhutaan varsin vähän. Suomalaisfirmat työllistävät Puolassa 43 000 työntekijää. Ongelma vain on se, että Puolasta tuodaan Suomeen jalostetumpia tuotteita kuin täältä viedään sinne.

Maa panee puolustukseensa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ernest Wyciszkiewicz Mieroszewski Centrestä kertoi Puolan ja Ukrainan suhteesta ja sen kipukohdista.
Kiertoajelulla Varsovan historiaa ja muun muassa marsalkka Mannerheimin Puolan aikoja avasi opas Joanna Mejor Trznicka. Hän on kääntänyt Kalevalan puolaksi.
Kulttuuripalatsi iltavalaistuksessa.

Media

Monessa puolalaispäätoimittajan tai mediapomon puheenvuorossa kävi ilmi, etteivät puolalaiset ole valmiita maksamaan journalistisesta sisällöstä. He myös pelkäävät sosiaalisen median rapauttavan median kuluttamista. Tulojen saamiseksi mediatalot järjestävät muun muassa erilaisia tapahtumia ja puhujafoorumeita. 

Lämpimät kiitokset Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine esikuntineen ja PTY:n pääsihteeri Antti Marttinen matkan järjestelyistä.

Tuulia Viitanen

kuvat: Tuulia Viitanen, Antti Marttinen, Matti Kalliokoski

2. maaliskuuta, 2026

Antti Kokkonen jatkaa PTY:n puheenjohtajana

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 2.3.2026. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin jatkamaan tehtävässäänyhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riina Nevalainen Kauppalehdestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista, Johanna Törn-Mangs Ylestä sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin pitää 110 eurossa aktiiveilta ja 55 eurossa seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026.

Keväällä toteutetaan opintomatkat kulttuurikaupunki Ouluun ja Varsovaan. Seniorien matka suuntautuu kesällä Prahaan. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.

Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joiden piirissä on ollut 2020-luvulla jo 107 yhdistyksen jäsentä. Yhdistys tarjoaa myös juridista neuvontaa jäsenilleen työsuhdeasioissa.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Suuri Journalistipalkinto on merkittävin suomalainen journalismille myönnettävä tunnustus, jonka Päätoimittajien yhdistys on toteuttanut vuodesta 2020 lähtien tiiviissä yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa. Sen kautta yhdistys kannustaa laadukasta ja kunnianhimoista journalismia.

Antti Marttinen

1. maaliskuuta, 2026

PTY:llä aktiivinen vuosi 2025

Vuosi 2025 oli Päätoimittajien yhdistyksessä aktiivisen toiminnan aikaa.

Opintomatkoja ulkomaille tehtiin vuoden aikana kaksi. Helmikuussa järjestettiin vierailu Berliiniin, jossa perehdyttiin maan tilanteeseen ennen parlamenttivaaleja. Matkan ohjelmassa oli mm. tapaamiset Der Spiegelin ja ARD:n toimituksissa sekä vierailu Suomen edustustossa.

Lokakuun alussa opintomatka suuntautui Bergeniin, jossa koko ohjelma ja tapaamiset keskittyivät media-alan kysymyksiin. Esityksiä kuultiin tekoälyn vaikutuksesta medioiden toimintaan, Norjan valtion mediapolitiikasta, alan koulutuksesta ja tutkimuksesta ja yhteistyöstä faktantarkistuksessa. Toimitusvierailut tehtiin Bergens Tidenden, Bergensavisenin ja TV2:n toimituksiin.

Kotimaan opintomatka suuntautui kesäkuussa Vaasaan ja Pohjanmaalle. Ohjelmassa oli tapaamisia ja keskusteluja Vaasan kaupungin, Merenkurkun Neuvoston, Vasabladetin, Wärtsilän ja Vaasan yliopiston edustajien kanssa ja tutustuminen Kyro Distilleryyn. Opintomatkan päätteeksi vierailtiin Ilmajoella Isoviha -oopperan ensi-illassa.

Seniorien opintomatka kohdistui seniorivastaava Hannu Virtasen johdolla kesäkuussa Berliiniin.

Vuosi 2025 oli PTY:n 54. toimintavuosi. PTY:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Antti Kokkonen (Kaleva) 1. varapj. Johanna Lahti (Ilta-Sanomat), 2. varapj. Jussi Kärki (Talouselämä), Ilkka Ahtiainen (MTV), Riikka Räisänen (Yle), Kalle Silfverberg (Hufvudstadsbladet), Tuulia Viitanen (Hämeen Sanomat) sekä pääsihteerinä Antti Marttinen.

Yhdistys otti kantaa Yle-lain uudistukseen, puolusti toimituksen riippumattomuutta, joka oli kyseenalaistettu Hilla-konsernissa, esitti lausuntonsa eurooppalaista mediavapausasetusta täydentävästä lainsäädännöstä ja osallistui suomalaisen mediakentän ja lehdistönvapausjärjestöjen vetoomukseen Gazassa työskentelevien toimittajien turvallisuuden takaamiseksi.

PTY:n järjestämiin yhteensä 19 kotimaiseen tilaisuuteen ja vierailuun ja opintomatkoihin osallistui vuoden aikana noin 630 osanottajaa. Yhdistys kerää osanottajilta säännöllisesti palautetta eri tilaisuuksien onnistumisesta. Vuoden aikana korkeimmat palautearviot saivat seuraavat kuusi kotimaan tilaisuutta:

Pohjanmaan vierailun päätti Isoviha-oopperan ensi-ilta. Kuvassa tarinan Pirkitta, Minja Rantalainen.nuori
Der Spiegelin lastenlehden vaalikansi.

Vuoden aluksi tammikuussa vierailtiin Ulkoministeriön Merikasarmilla valtiosihteeri Jukka Salovaaran isännöimänä ja lisäksi kuultiin matkailu- ja ravintolapalvelualan MaRan näkemyksiä alan tilanteesta.

Huhtikuussa kuultiin Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja pankin asiantuntijoiden näkemyksiä taloudesta. Toukokuussa keskusteltiin paneelissa tekoälystä ja kuultiin SiloAI:n johtajan Peter Sarlinin näkemyksiä aiheesta.

Maa- ja metsätalouden kysymyksistä keskusteltiin elokuussa MTK:n toimitusjohtaja Juha Marttilan vieraana ja vuoden lopulla kuultiin valtiovarainministeri Riikka Purran näkemyksiä taloudesta.

Kaikissa vierailukohteissa saatiin kuulla useiden asiantuntijoiden esityksiä eri aiheista.

Antti Marttinen

3. helmikuuta, 2026

Ehdokkaat Suuren Journalistipalkinnon 2025 voittajiksi

Vuoden 2025 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan torstaina 12.3.2026 Oulussa pidettävässä tilaisuudessa.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.

Palkintoehdokkaat 2025

Vuoden journalisti -ehdokkaat: Marko-Oskari Lehtonen, Iltalehti, Suvi Turtiainen, Helsingin Sanomat, Suvi Tanner, Lapin Kansa.

  • ”Kriteerit: Vuoden journalisti tekee erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia. Hän on tinkimätön ja rohkea uutisten jahtaaja, tyylillisesti taidokas ja omaääninen journalisti. Vuoden journalisti voi myös työskennellä kuvajournalismin puolella: hän tekee vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalisen journalismin kerrontaa.”

Vuoden juttu -ehdokkaat: ”Pimeässä paikassa”, Meri Suominen, Ilta-Sanomat, ”Eläkeläinen sai 61 miljoonan euron lottovoiton ja pyöritti sen avulla tiedustelua Supon hyväksi”, Paavo Teittinen, Jarno Liski ja Mikko Gustafsson, Helsingin Sanomat, ”Kesä joka muutti kaiken – Eemeli Peltosen puoliso kertoo MTV:lle, mitä tapahtui ennen kansanedustajan kuolemaa”, Alec Neihum, MTV Uutiset.

  • ”Kriteerit: Vuoden jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa. Vuoden juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.”

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”Toimittaja otti yhteyttä tamperelaiseen valeravintolaan ja sai tylyn vastauksen”, freetoimittaja Janica Brander, Aamulehti, ”Nuoret kertovat vuosia jatkuneista väärinkäytöksistä turkulaisessa lastenkodissa”, Ella Airas-Salminen, Turun Sanomat, ”Naapuri on uhkaillut iiläistä lapsiperhettä jo pari vuotta – ”Hintalappu vanhuksen kotona asumiselle on järjetön”, Anne Lilja, Kaleva.

  • ”Kriteerit: Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.” 

Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Uusi Juttu, Yle Harava – AI-työkalu Suomen jokaisen kunnan päätöksenteon seurantaan, Aki Kekäläinen, Minna Salomäenpää, Lise-Lottie Sundström, Petteri Tukiainen, Pia Manns, Kokonaista puhetta, Minna Akimo, Kaleva.

  • ”Kriteerit: Vuoden uudistaja on journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan merkittävän journalismiin liittyvän uudistuksen. Vuoden uudistaja voi myös olla journalisti tai työryhmä, joka on uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.

Valintojen tarkemmat perustelut: https://www.suurijournalistipalkinto.fi/

11. lokakuuta, 2025

Norjan media porskuttaa yhteistyöllä – ja valtion tuella

PTY:n 15 hengen ryhmä vieraili 5.-7. lokakuuta Norjan Bergenissä hakemassa oppia siihen, kuinka pitää paikallinen media elinvoimaisena toimialan murroksessa. Finnair järjesti ryhmälle yllätyksen perumalla maanantaiaamuksi varatut lennot, mutta sunnuntaiaamuun aikaistunut lähtö osoittautui onnelliseksi sattumaksi. Yleensä sateinen Bergen tarjoili sunnuntaina päivällä lämpöä ja auringonpaistetta. Perjantai-illan myrsky oli kaatanut puita ja katkonut sähköjä, mutta myrskyn jälkeen koitti kaunis poutasää ja maisemat Fløyenin huipulta olivat upeat.

Norjalaiset mediatalot kautta linjan ovat selvinneet median kriisistä kansainvälisestikin arvioiden ja tutkitusti erinomaisesti. Mediatutkija Tellef Raaben väitöstutkimuksen mukaan kriisistä selviytymisessä auttaa muun muassa norjalaisten entuudestaan korkea luottamus mediaan, omistuksen keskittyminen, teknologian tehokas käyttöönotto sekä maan yleinen vauraus.

Kahden päivän mediavierailujen aikana Raaben johtopäätöksiin oli helppo yhtyä: Norjassa mediatalot – myös kilpailijat – tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä monin tavoin niin journalistissa hankkeissa kuin teknologisessa kehitystyössä. Bergenin ykköslehden Bergens Tidenden päätoimittaja Trond Olav Skrunes esitteli menestyvän lehden reseptiä saada bergeniläiset maksamaan digitilauksesta yli 20 euroa kuussa. Tärkeitä houkuttimia ovat esimerkiksi liikennekamerat ja jalkapallo.

BT:n pirteä paikalliskilpailija Bergensavisen luottaa ennen kaikkea paikalliseen tekemiseen ja nopeisiin uutislähtöihin aivan ydinkeskustan toimituksesta, kertoi päätoimittaja Guro Valland. Norjan TV2:n menestyksen keskiössä on vankka teknologinen osaaminen, kertoi yhtiön teknologiajohtaja Frode Drønen. Yhteistyötä juttutasolla asti tehdään tutkivan journalismin keskuksessa SUJO:ssa, kertoi keskuksen johtaja Kristine Holmelid.

Valtaosa vierailusta vietettiin Media City Bergenissä. Saman katon alle toimintojaan ovat tuoneet muassa sanomalehti BT, tv-kanavat TV2 ja NRK, media-alaan linkittyvät yritykset sekä  yliopistot. Media City Bergeniä johtaa Helge Svela.

Toimijoiden yhteistyötä helpottaa, että monet hankkeet saavat avokätistä tukea valtiolta. Sen lisäksi valtaosa etenkin pienemmistä paikallislehdistä saa merkittävää lehdistötukea.

Suomalaiseen silmään norjalaisten temppu tehdä journalismia kannattavasti perustuu ennen kaikkea kolmeen asiaan: vahvaan yhteistyöhön jopa kilpailijoiden kesken, teknologiaosaamiseen sekä valtion merkittävään rooliin rahoittajana.

Mediayritysten suhteellisen hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta myös Norjassa kansainväliset some- ja tekoälyjätit nähdään valtavana uhkana median tulevaisuudelle.

Mainiosti järjestyn matkan järjestelyistä kiitos etenkin pääsihteeri Antti Marttiselle sekä professori Carl-Gustav Lindenille.

Panu Tuunala

Kuvat Panu Tuunala ja Antti Marttinen