Uutiset

4. kesäkuuta, 2026

Pelastustiedottamisen heikentäminen vaarantaa avoimen yhteiskunnan ja luo tilaa disinformaatiolle

Päätoimittajien yhdistys (PTY) vastustaa jyrkästi sisäministeriön kaavailemaa uudistusta, joka lakkauttaisi pelastuslaitosten automaattisen hälytystiedon välityksen (Petomedia-järjestelmän) ja korvaisi sen aiempaa harkinnanvaraisemmalla tiedottamisella. Suunniteltu muutos uhkaa suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta, kansalaisten tiedonsaantia ja median mahdollisuuksia toimia viranomaistoiminnan valvojana.

Nykyinen parikymmentä vuotta sitten laajapohjaisessa yhteistyössä median kanssa rakennettu järjestelmä on toiminut tehokkaasti. Nyt ministeriö on valmistelemassa suunnanmuutosta pimennossa, sillä mediaa ei ole tällä kertaa kuultu valmistelussa lainkaan.

Turvallisuusympäristö vaatii avoimuutta, ei salailua

Sisäministeriö on viitannut muutostarpeen perusteluissa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. PTY painottaa, että kiristynyttä turvallisuustilannetta ei voi käyttää yleisperusteluna tiedon saatavuuden heikentämiseen.

Päinvastoin: nykyisessä maailmantilanteessa luotettavan viranomaistiedon merkitys korostuu. Jos virallinen ja avoin tiedonkulku arjen onnettomuuksista ja pelastustehtävistä katkaistaan, syntynyt tyhjiö täyttyy nopeasti sosiaalisessa mediassa leviävistä villeistä huhuista, spekulaatioista ja tahallisesta disinformaatiosta. Tämä heikentää kansalaisten turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Avoimuus ja nopea faktojen saanti ovat parasta lääkettä hybridiuhkia ja epävarmuutta vastaan toisin kuin tiedon pimittäminen, joka toimii juuri päinvastoin.

Ontuvat perustelut yksityisyyden suojasta

Myös ministeriön vetoaminen yksityisyyden suojan parantamiseen on ontuva ja tarpeeton perustelu, sillä nykyinen järjestelmä huomioi tietosuojan jo nyt erittäin tarkasti. Yksityisyyden kannalta herkät tehtävät, kuten sairaankuljetukset ja poliisiasiat, suodatetaan automaattisesti kokonaan pois. Vain yleisesti merkittävät tapahtumat (kuten tulipalot ja ympäristövahingot) näkyvät, ja niistäkin on valmiiksi poistettu tarkat osoitetiedot. Nykyinen malli siis suojaa yksilöä tehokkaasti ilman, että yhteiskunnallista kokonaiskuvaa tarvitsee pimentää.

Paluu menneisyyteen kuormittaa ja rapauttaa luottamuksen

Automaattisen tiedonkulun katkaiseminen pakottaisi toimitukset palaamaan menneisyyteen ja soittelemaan pelastuslaitoksille jokaisesta savuhavainnosta. Tämä lisäisi turhaa byrokratiaa ja kuormitusta sekä toimituksissa että jo valmiiksi tiukoilla olevissa pelastuslaitoksissa.

Vielä vakavampaa on se, että harkinnanvaraisuus johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen ja tiedon panttaamiseen. Kun viranomainen voi itse valita, mistä onnettomuuksista se kertoo ja mistä vaikenee, luottamus virkamieskuntaan ja mediaan rapautuu. Se synnyttää väistämättä epäilyjä siitä, mitä ja miksi kulloinkin halutaan pimittää.

Ristiriidassa pelastustoimen omien linjausten kanssa

Kaavailtu pimennys sotii myös pelastustoimen omia viestintälinjauksia vastaan. Niissä media on nimenomaisesti määritelty pelastusalan keskeiseksi kumppaniksi, ja viestinnän tavoitteiksi on asetettu avoimuus, tasapuolisuus ja oikea-aikaisuus. Automaation purkaminen ja tiedon saattaminen yksittäisen virkamiesharkinnan taakse romuttaa nämä periaatteet täysin.

Suomalaisten turvallisuutta edistää parhaiten luottamus ja avoimuus, ei salailun kulttuuri. PTY vaatii, että sisäministeriö keskeyttää nykyisen valmistelun ja kutsuu median edustajat pöytään etsimään ratkaisuja, joilla turvataan nykyisen kaltainen, avoin ja automaattinen tiedonkulku turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Päätoimittajien yhdistys

Lisätiedot:

puheenjohtaja Antti Kokkonen, +358503430379, [email protected]

11. toukokuuta, 2026

Kolmen pointin Varsova

Veret seisauttava ohjelma. Näillä sanoilla voi kuvailla päätoimittajien tiukkaa parin päivän ohjelmaa Varsovassa 26.-28.4.2026, jonka järjesti Suomen Puolan suurlähetystö residenssissään muumitaulujen takana.

Ryhmäkuva ulkoministeriössä: etualalla ulkoministeri Radoslaw Sikorski ja Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine. Laitimmaisena vasemmalla Puolan Suomen suurlähettiläs Tomasz Chlon. (kuva: Puolan ulkoministeriö)

Politiikka

Matkan kohokohta oli ulkoministeri Radoslaw Sikorskin aamiaistilaisuus, jossa ulkoministeri vastasi kysymyksiin on the record. Sikorskin mukaan Venäjän häirintää vastaan pitäisi keksiä luovempia ratkaisuja. Hän myös sanoi diktaattorien tajuavan aina liian myöhään hävinneensä sodan. Sikorski myös vihjasi, että Puolan presidentinvaalit kiinnostavat häntä.

Lukuisten tutkijoiden, poliitikkojen ja sotilaiden puheenvuorot paljastivat, kuinka ristiriitainen Puola politiikassaan on. Sisäiselle väännölle on historialliset perinteet, eikä niistä ole päästy eroon, vaikka se hidastaa Puolan kehitystä. Esimerkiksi Puolassa on Euroopan toiseksi tiukin aborttilaki. Puolassa uskonnolla ei vitsailla, vaikka yhteiskunta on liberaalimpi kuin maan politiikka.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli monessa keskustelussa mukana. Kenraali toi ilmi näkökulman, ettei Putin halua lähes miljoonaa sotilastaan turvallisuusuhaksi Venäjälle, jos sota joskus Ukrainaa vastaan päättyy.

Puolan talous

Puolan talous on kasvanut viimeiset 30 vuotta ja monella mittarilla Puola porskuttaa hyvin. Vertauskuvallisesti Puola elää koiran ajassa: kaikki tapahtuu seitsemän kertaa nopeammin. Saimme kuulla, kuinka Puola on absoluuttisesti saanut eniten EU-tukia, jotka ovat menneet maan kehittämiseen. Muun muassa koko Puolan tiestö on kunnossa, kiitos EU-tukien. Näitä leveitä ja tasaisia baanoja suomalaiset voivat vain kateellisena katsella. 

Suomalaiset yritykset ovat myös hyvin löytäneet Puolan ja Puola onkin tärkeä kauppakumppani, josta julkisuudessa puhutaan varsin vähän. Suomalaisfirmat työllistävät Puolassa 43 000 työntekijää. Ongelma vain on se, että Puolasta tuodaan Suomeen jalostetumpia tuotteita kuin täältä viedään sinne.

Maa panee puolustukseensa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Media

Monessa puolalaispäätoimittajan tai mediapomon puheenvuorossa kävi ilmi, etteivät puolalaiset ole valmiita maksamaan journalistisesta sisällöstä. He myös pelkäävät sosiaalisen median rapauttavan median kuluttamista. Tulojen saamiseksi mediatalot järjestävät muun muassa erilaisia tapahtumia ja puhujafoorumeita. 

Lämpimät kiitokset Suomen Puolan suurlähettiläs Päivi Laine esikuntineen ja PTY:n pääsihteeri Antti Marttinen matkan järjestelyistä.

Tuulia Viitanen

kuvat: Tuulia Viitanen, Antti Marttinen, Matti Kalliokoski

2. maaliskuuta, 2026

Antti Kokkonen jatkaa PTY:n puheenjohtajana

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 2.3.2026. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin jatkamaan tehtävässäänyhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riina Nevalainen Kauppalehdestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista, Johanna Törn-Mangs Ylestä sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin pitää 110 eurossa aktiiveilta ja 55 eurossa seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026.

Keväällä toteutetaan opintomatkat kulttuurikaupunki Ouluun ja Varsovaan. Seniorien matka suuntautuu kesällä Prahaan. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.

Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joiden piirissä on ollut 2020-luvulla jo 107 yhdistyksen jäsentä. Yhdistys tarjoaa myös juridista neuvontaa jäsenilleen työsuhdeasioissa.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Suuri Journalistipalkinto on merkittävin suomalainen journalismille myönnettävä tunnustus, jonka Päätoimittajien yhdistys on toteuttanut vuodesta 2020 lähtien tiiviissä yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa. Sen kautta yhdistys kannustaa laadukasta ja kunnianhimoista journalismia.

Antti Marttinen

1. maaliskuuta, 2026

PTY:llä aktiivinen vuosi 2025

Vuosi 2025 oli Päätoimittajien yhdistyksessä aktiivisen toiminnan aikaa.

Opintomatkoja ulkomaille tehtiin vuoden aikana kaksi. Helmikuussa järjestettiin vierailu Berliiniin, jossa perehdyttiin maan tilanteeseen ennen parlamenttivaaleja. Matkan ohjelmassa oli mm. tapaamiset Der Spiegelin ja ARD:n toimituksissa sekä vierailu Suomen edustustossa.

Lokakuun alussa opintomatka suuntautui Bergeniin, jossa koko ohjelma ja tapaamiset keskittyivät media-alan kysymyksiin. Esityksiä kuultiin tekoälyn vaikutuksesta medioiden toimintaan, Norjan valtion mediapolitiikasta, alan koulutuksesta ja tutkimuksesta ja yhteistyöstä faktantarkistuksessa. Toimitusvierailut tehtiin Bergens Tidenden, Bergensavisenin ja TV2:n toimituksiin.

Kotimaan opintomatka suuntautui kesäkuussa Vaasaan ja Pohjanmaalle. Ohjelmassa oli tapaamisia ja keskusteluja Vaasan kaupungin, Merenkurkun Neuvoston, Vasabladetin, Wärtsilän ja Vaasan yliopiston edustajien kanssa ja tutustuminen Kyro Distilleryyn. Opintomatkan päätteeksi vierailtiin Ilmajoella Isoviha -oopperan ensi-illassa.

Seniorien opintomatka kohdistui seniorivastaava Hannu Virtasen johdolla kesäkuussa Berliiniin.

Vuosi 2025 oli PTY:n 54. toimintavuosi. PTY:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Antti Kokkonen (Kaleva) 1. varapj. Johanna Lahti (Ilta-Sanomat), 2. varapj. Jussi Kärki (Talouselämä), Ilkka Ahtiainen (MTV), Riikka Räisänen (Yle), Kalle Silfverberg (Hufvudstadsbladet), Tuulia Viitanen (Hämeen Sanomat) sekä pääsihteerinä Antti Marttinen.

Yhdistys otti kantaa Yle-lain uudistukseen, puolusti toimituksen riippumattomuutta, joka oli kyseenalaistettu Hilla-konsernissa, esitti lausuntonsa eurooppalaista mediavapausasetusta täydentävästä lainsäädännöstä ja osallistui suomalaisen mediakentän ja lehdistönvapausjärjestöjen vetoomukseen Gazassa työskentelevien toimittajien turvallisuuden takaamiseksi.

PTY:n järjestämiin yhteensä 19 kotimaiseen tilaisuuteen ja vierailuun ja opintomatkoihin osallistui vuoden aikana noin 630 osanottajaa. Yhdistys kerää osanottajilta säännöllisesti palautetta eri tilaisuuksien onnistumisesta. Vuoden aikana korkeimmat palautearviot saivat seuraavat kuusi kotimaan tilaisuutta:

Vuoden aluksi tammikuussa vierailtiin Ulkoministeriön Merikasarmilla valtiosihteeri Jukka Salovaaran isännöimänä ja lisäksi kuultiin matkailu- ja ravintolapalvelualan MaRan näkemyksiä alan tilanteesta.

Huhtikuussa kuultiin Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja pankin asiantuntijoiden näkemyksiä taloudesta. Toukokuussa keskusteltiin paneelissa tekoälystä ja kuultiin SiloAI:n johtajan Peter Sarlinin näkemyksiä aiheesta.

Maa- ja metsätalouden kysymyksistä keskusteltiin elokuussa MTK:n toimitusjohtaja Juha Marttilan vieraana ja vuoden lopulla kuultiin valtiovarainministeri Riikka Purran näkemyksiä taloudesta.

Kaikissa vierailukohteissa saatiin kuulla useiden asiantuntijoiden esityksiä eri aiheista.

Antti Marttinen

3. helmikuuta, 2026

Ehdokkaat Suuren Journalistipalkinnon 2025 voittajiksi

Vuoden 2025 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan torstaina 12.3.2026 Oulussa pidettävässä tilaisuudessa.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.

Palkintoehdokkaat 2025

Vuoden journalisti -ehdokkaat: Marko-Oskari Lehtonen, Iltalehti, Suvi Turtiainen, Helsingin Sanomat, Suvi Tanner, Lapin Kansa.

  • ”Kriteerit: Vuoden journalisti tekee erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia. Hän on tinkimätön ja rohkea uutisten jahtaaja, tyylillisesti taidokas ja omaääninen journalisti. Vuoden journalisti voi myös työskennellä kuvajournalismin puolella: hän tekee vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalisen journalismin kerrontaa.”

Vuoden juttu -ehdokkaat: ”Pimeässä paikassa”, Meri Suominen, Ilta-Sanomat, ”Eläkeläinen sai 61 miljoonan euron lottovoiton ja pyöritti sen avulla tiedustelua Supon hyväksi”, Paavo Teittinen, Jarno Liski ja Mikko Gustafsson, Helsingin Sanomat, ”Kesä joka muutti kaiken – Eemeli Peltosen puoliso kertoo MTV:lle, mitä tapahtui ennen kansanedustajan kuolemaa”, Alec Neihum, MTV Uutiset.

  • ”Kriteerit: Vuoden jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa. Vuoden juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.”

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”Toimittaja otti yhteyttä tamperelaiseen valeravintolaan ja sai tylyn vastauksen”, freetoimittaja Janica Brander, Aamulehti, ”Nuoret kertovat vuosia jatkuneista väärinkäytöksistä turkulaisessa lastenkodissa”, Ella Airas-Salminen, Turun Sanomat, ”Naapuri on uhkaillut iiläistä lapsiperhettä jo pari vuotta – ”Hintalappu vanhuksen kotona asumiselle on järjetön”, Anne Lilja, Kaleva.

  • ”Kriteerit: Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.” 

Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Uusi Juttu, Yle Harava – AI-työkalu Suomen jokaisen kunnan päätöksenteon seurantaan, Aki Kekäläinen, Minna Salomäenpää, Lise-Lottie Sundström, Petteri Tukiainen, Pia Manns, Kokonaista puhetta, Minna Akimo, Kaleva.

  • ”Kriteerit: Vuoden uudistaja on journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan merkittävän journalismiin liittyvän uudistuksen. Vuoden uudistaja voi myös olla journalisti tai työryhmä, joka on uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.

Valintojen tarkemmat perustelut: https://www.suurijournalistipalkinto.fi/