Uutiset

6. syyskuuta, 2025

Suomen on noustava esiin toimittajien suojelemiseksi Gazassa – vetoamme tasavallan presidenttiin

Suomalainen mediakenttä ja lehdistönvapausjärjestöt vetoavat yhdessä  tasavallan presidenttiin: Suomi esiin toimittajien turvaamiseksi Gazassa.

Poikkeuksellisen laaja suomalaista mediaa ja lehdistönvapaustyötä edustava rintama – journalistit, päätoimittajat, kustantajat, Julkisen sanan neuvosto ja lehdistönvapautta ajavat kansalaisjärjestöt – on jättänyt tasavallan presidentti Alexander Stubbille vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea käyttämään kansainvälistä asemaansa toimittajien suojelemiseksi Gazassa.

Elokuussa 2025 Gazassa surmattiin jälleen lukuisia toimittajia Israelin armeijan iskuissa. Muutamien päivien sisällä kuoli kuusi journalistia ja media-avustajaa, heidän joukossaan Reutersin, Associated Pressin ja Al Jazeeran työntekijöitä. Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) on dokumentoinut yli 200 toimittajan kuoleman lähes kahden vuoden aikana ja toimittanut Kansainväliselle rikostuomioistuimelle tutkintapyyntöjä.

Vetoomuksen mukaan kyse ei ole yksittäisistä tragedioista, vaan hyökkäyksestä vapaan tiedonvälityksen perusperiaatteita vastaan. Tämän lisäksi ulkomaisten toimittajien pääsy alueelle on estetty.

Vetoomus painottaa Suomen erityistä vastuuta asiassa. RSF:n vuoden 2025 lehdistönvapausindeksissä Suomi kuuluu vain seitsemän maan joukkoon koko maailmassa, joissa lehdistönvapaus voidaan määritellä hyväksi.

“Vain 0,8 prosenttia maailman väestöstä asuu Suomen kaltaisessa maassa, jossa lehdistönvapauden voidaan katsoa toteutuvan hyvin. Vapaan ja faktapohjaisen tiedonvälityksen puolustaminen yhdistää siis kaikkia suomalaisia. Siksi Suomella on asiassa erityinen rooli ja vastuu myös kansainvälisesti”, sanoo Toimittajat ilman rajoja, Suomi -järjestön puheenjohtaja Kaius Niemi.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2222 velvoittaa jäsenmaita suojelemaan toimittajia aseellisissa konflikteissa ja saattamaan vastuulliset oikeuteen. Vetoomuksen allekirjoittajat korostavat, että päätöslauselman räikeät rikkomukset eivät voi jäädä kansainvälisessä yhteisössä ilman seuraamuksia.

“Gazassa meneillään oleva toimittajien tappaminen ja mediasulku ovat ennennäkemätön isku vapaalle journalismille. Sen hiljainen salliminen luo vaarallisen ennakkotapauksen myös tuleviin konflikteihin”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori.

Vetoomuksessa mukana olleiden järjestöjen laaja rintama korostaa jaettua huolta tilanteesta.

“Suomalainen mediakenttä on yhtenäinen, kun kyse on sananvapaudesta ja tiedonvälityksen turvaamisesta. Päätoimittajat pitävät välttämättömänä, että Suomi käyttää arvovaltaansa toimittajien suojelemiseksi Gazassa”, korostaa Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen.

Kun journalistien työ estetään, alueen tapahtumista välittyvä kuva jää ohueksi ja pirstaleiseksi. Ilman journalistista faktantarkistusta on vaarana, että kaikki tieto leimataan propagandaksi. Tämä uhkaa sekä yleisön tiedonsaantioikeutta että kansainvälisen päätöksenteon edellytyksiä.

“Ilman journalistien työtä emme voi saada riippumatonta ja totuudenmukaista kuvaa kriisialueiden tapahtumista. Vapaan faktapohjaisen tiedonvälityksen puolustaminen on avoimen demokratian ja yhteiskunnan toimivuuden edellytys kaikkialla maailmassa”, painottaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Allekirjoittajat vetoavat, että tasavallan presidentti:

  • Nostaa Gazan mediasulun ja päätöslauselman 2222 kunnioittamisen esiin kansainvälisissä yhteyksissä sekä vaatii toimia toimittajien tappamisen ja siihen liittyvän rankaisemattomuuden lopettamiseksi.
  • Vaatii esteetöntä pääsyä Gazaan kansainvälisille toimittajille.
  • Pitää vapaan tiedonvälityksen puolustamista johdonmukaisesti esillä Suomen ulkopolitiikan arvopohjaisena kulmakivenä.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Toimittajat ilman rajoja, Suomi, International Press Institute Suomen ryhmä, Julkisen sanan neuvosto, Medialiitto, Päätoimittajien yhdistys PTY, Suomen Journalistiliitto sekä Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes.

Vetoomus kokonaisuudessaan on tässä:

https://www.toimittajatilmanrajoja.fi/post/vetoomus-tasavallan-presidentille-suomi-esiin-toimittajien-turvaamiseksi-gazassa

9. kesäkuuta, 2025

Vierailu Vaasaan – kaupunkiin, joka tähtää maailman onnellisimmaksi

Päätoimittajien yhdistyksen kesän opintomatka (5.–6.6.2025) suuntautui Vaasaan, Isoonkyröön ja Ilmajoelle. Matkalle osallistui 17 PTY-läistä. Tiivis ohjelma takasi osallistujille valtavasti uutta tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia Vaasan kaupungissa, alueen yrityksissä ja yliopistolla. Nautimme matkan varrella myös oopperasta, herkullisesta ruoasta ja upeista merimaisemista.

Virkeä kaupunki ja menestyvä paikallisjournalismi

Saavuimme Vaasaan torstaina. Tutustuimme kaupunkiin kävellen ja ihastellen kauniita katuja ja merimaisemia. Lisäksi vierailimme tyylikkäästi remontoidussa hallintorakennuksessa.

Tapasimme Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyryn, konsernihallinnon johtaja Jari Karjalaisen ja viestintä- ja markkinointijohtaja Leena Forsénin. Vakuutuimme, että Vaasa on yksi Suomen kilpailukykyisimmistä alueista, jossa on vahva työllisyys. Vaasa on menestynyt yritysten, kaupungin ja yliopiston yhteistyöllä. Merkittäviä toimialoja ovat energiateknologia ja merenkulku. 70 000 asukkaan kaupunki tuntuu vireytensä vuoksi kokoaan suuremmalta.

Vaasa tähtää maailman onnellisimman maan onnellisimmaksi kaupungiksi. Kuulimme monista konkreettisista toimenpiteistä, miten kaupungin strategiaankin kirjattua tavoitetta edistetään. Yksi on meneillään oleva Puhu tuntemattomille -kampanja.

Tiivisohjelmaisen iltapäivän aikana kuulimme myös Merenkurkun neuvostosta. Sen toiminnasta ja hankkeista meille kertoi johtaja Mathias Lindström.

GigaVaasa on ainutlaatuinen teollisuusalue Vaasan kupeessa. Se on tarkoitettu erityisesti akkuteollisuudelle. Toimitusjohtaja Marko Kuokkanen kertoi alueen tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Vasabladetin ja Radio Vaasan toimituksessa tapasimme kollegoita ja kuulimme, millä keinoin paikallisjournalismi menestyy Vaasassa. Samalla saimme kuulla, millaisia muutoksia ensimmäinen vuosi uuden omistajan, Bonnierin, kanssa on tuonut tullessaan.

Illansuussa seilasimme M/S Tiiran tasaisessa kyydissä maailmanperintökohde Merenkurkun saaristoon. Upeiden merimaisemien lisäksi ihastelimme kauniisti hoidettuja mökkejä ja pihamaita. Jannen saluunan lohisoppa maistui makoisalta.

Energiaa, tutkimusta ja kulttuuria

Perjantaiaamuna hyppäsimme bussiin ja suuntasimme kohti Vaskiluotoa. Vierailun aikana tutustuimme Wärtsilä Sustainable Technology Hubiin ja kuulimme Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mäntymaan kertomana merenkulku- ja energiamarkkinoiden tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista, joiden ytimessä oli dekarbonisaatio eli hiilidioksiidipäästöjen vähentäminen.

Seuraavaksi suuntasimme Vaasan yliopistolle, jossa meidät vastaanottivat rehtori Minna Martikainen, vararehtori Tanja Risikko ja tiedeviestinnän asiantuntija Riikka Kalmi. Lounaan lomassa kuulimme pääkohdat kolmesta kiinnostavasta tutkimuksesta professoreilta/tutkimusjohtajilta: Petri Välisuolta (energiapihit datakeskukset), Petri Uusikylältä (resilienssi ja varautuminen) ja Panu Kalmilta (talousosaaminen).

Jatkoimme matkaa kohti Isoakyröä ja vierailimme Kyrö Distilleryllä. Tutustuimme viskin- ja gininvalmistukseen tehdaskierroksella.

Opintomatkamme huipentui kulttuurielämykseen Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Pääsimme nauttimaan Isoviha-oopperan kantaesityksestä Kyrönjoen rannassa. Upea esitys kosketti musiikillaan ja liikutti hyvin ajankohtaisella aiheellaan.

Ennen oopperaa kuulimme Kustaa H.J. Vilkunan luennon Isovihan ajasta, jolloin Venäjän brutaali hyökkäyssota Suomeen poltti Pohjanmaan mustalle mullalle. Karmeat ja koskettavat tarinat jäivät varmasti mieleen meille kaikille lopuksi elämäämme.

Suuret kiitokset erinomaisista matkajärjestelyistä pääsihteerillemme Antille.
Erityiskiitokset Vaasan paikallisoppaille Veli-Matti Laitiselle ja Stig Nygårdille.

Uura Hagberg

8. toukokuuta, 2025

Toimituksen riippumattomuus ja sananvapaus on turvattava

Keskipohjanmaan toimitus palkittiin maaliskuussa 2025 Suurella Journalistipalkinnolla.

Suomalaisen median vahvuutena on riippumaton journalismi. Toimitukset tekevät ratkaisut puhtaasti journalistisin perustein. Journalistin ohjeiden mukaan tätä päätösvaltaa ei missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Tämä on ollut yksi peruste sille, että Suomi on toistaiseksi sijoittunut hyvin Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemissa vuosittaisissa lehdistönvapautta mittaavissa vertailuissa.

Muun muassa Keskipohjanmaa-lehteä, Kainuun Sanomia ja lukuisia paikallislehtiä julkaiseva Hilla-konserni on irtisanonut Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajan ja paikallislehtien päätoimittajien esihenkilönä toimineen johtajan. Irtisanomisten taustalla ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan olleet näkemyserot päätoimittajien ja yhtiön toimitusjohtajan välillä. Päätoimittajat ovat halunneet pitää kiinni toimitukselle kuuluvasta itsenäisestä päätösvallasta. Yhtiön johdossa taas on pyritty horjuttamaan sitä muun muassa uhkailemalla päätoimittajia irtisanomisilla ja rajoittamalla päätoimittajien sananvapautta.

Päätoimittajien yhdistys (PTY) tuomitsee Hilla-konsernin menettelyn. PTY:n mukaan toimitusten riippumattomuuden kyseenalaistaminen on vakava uhka lehdistönvapaudelle ja sananvapauden toteutumiselle Suomessa. Toimitusten tulee olla riippumattomia paitsi ulkopuolisista tahoista, myös yhtiön sisäisistä paineista.

PTY muistuttaa myös, että mediayhtiöiden liiketoiminnan ydin on puolueeton ja riippumaton journalismi. Siksi toimituksen painostaminen on paitsi sananvapauden kannalta tuomittavaa, myös yhtiön liiketoiminnan kannalta lyhytnäköistä.

13. maaliskuuta, 2025

Antti Kokkonen valittiin PTY:n puheenjohtajaksi

Antti Kokkonen
Antti Kokkonen

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 13.3.2025. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin Jouni Kemppaisen seuraajaksi yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riikka Räisänen Ylestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Johanna Lahti valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Jussi Kärki 2. varapuheenjohtajaksi.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 110 euroon aktiiveilta ja 55 euroon seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2024 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025.

Vuoden aikana on jo toteutettu vaalimatka Saksaan. Luvassa on vielä alkukesästä kotimaan opintomatka Vaasaan ja Pohjanmaalle sekä seniorien matka Gdanskiin. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.

Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Alkuvuoden ohjelmassa on vielä edessä mm. vierailut Suomen Pankkiin, Yleisradioon ja SAK:hon sekä keskustelutilaisuus tekoälystä.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Antti Marttinen

11. maaliskuuta, 2025

PTY korostaa Ylen läpinäkyvyyttä ja riippumattomuutta

”Päätoimittajayhdistys pitää tärkeänä, että Yleisradion riippumattomuus sekä poliittisista päättäjistä, elinkeinoelämästä että muista yhteiskunnallisista eturyhmistä on vahvaa ja vahvistuu edelleen”, todetaan PTY:n lausunnossa hallituksen esityksestä Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamiseksi.

”Riippumattoman journalismin merkitys korostuu aikoina, jolloin valeuutiset ja hybridivaikuttaminen voimistuvat.

Ylen on pystyttävä kaikissa oloissa suoriutumaan paitsi journalistisesta tehtävästään myös turvaamaan viestinnän huoltovarmuutta yhdessä muun vastuullisen median kanssa.

Ylen hallintoneuvostolla on keskeinen vastuu yhtiön suoriutumisesta sen perustehtävissä Molemmilla kansalliskielillä ja saameksi tarjottavan palvelun lisäksi Ylellä on erityisen tärkeä tehtävä kielivähemmistöjen ja erityisryhmien tavoittamisessa. Yhtiön asema on tulevaisuuden mediakentässäkin keskeinen, mutta samalla on huolehdittava, ettei se heikennä muun median toimintaedellytyksiä.

Päinvastoin yhtiöllä on mahdollisuuksia myös vahvistaa koko suomalaisen median asemaa erityisesti teknistä kehitystä ja tekoälyä hyödyntävillä kehityshankkeillaan, joita muu media voi halutessaan markkinaneutraalisti käyttää.

Yleisradio käyttää jatkossakin ison määrän julkisia varoja. Tämän takia on välttämätöntä, että Yle kertoo taloudestaan yhä avoimemmin ja oma-aloitteisesti. Läpinäkyvyys parantaa myös Ylen toiminnan hyväksyttävyyttä kansalaisten ja muiden toimijoiden silmissä.”