Riika oli kohteena Päätoimittajien yhdistyksen keväisellä opintomatkalla 7-8.5.2019.
Ensimmäisessä vierailukohteessa Nato Sratcom COE:ssa ryhmää isännöi Markku Mantila. Aiheina olivat mm. sosiaalisen median mustat markkinat, robotrollaus ja somen käyttö sensitiivisen datan keräilyssä.
”Sosiaalisen median manipulointiin on olemassa suuret ja toimivat mustan pörssin markkinat. Enää ei tarvitse perustaa omaa trollitehdasta vaan tarvittavat feikkikäyttäjät ja muut alan palvelut voi ostaa netistä tukkualennuksella.
Oppi tulee idästä. Venäjän Facebookin vastine Vkontekte on itänaapurin sisällä hiekkalaatikko pro-Kremlin propagandalle. Sieltä toimivimmiksi testatut sisällöt ja metodit levitetään maailmanlaajuisesti.” (Petri Jauhiainen)
Suomen suurlähetystössä PTY:n ryhmää emännöi suurlähettiläs Riitta Korpivaara. Lähetystöneuvos Marco Pribilla esitti ajankohtaiskatsauksen.
”Ajankohtaiskatsaus alle kahden miljoonan asukkaan Latviasta oli kiinnostava, jos maa ei ollut ennestään tuttu. Luvut olisi ollut helppo varmaan löytää netistäkin, mutta kysymyksistä saatiin kiinnostavaa näkökulmaa esitykseen.
Latvia on tehnyt selkeän pesäeron Neuvostoliiton aikaiseen menneisyyteensä. Maa on suuntautunut länteen ja pyrkinyt EU:n ja Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista (jäsen vuodesta 2004).
Latvia on suuntautunut Ruotsiin, Tanskaan ja ylipäänsä Pohjoismaihin sekä anglosaksisiin maihin. Saksa on yhteistyökumppani, mutta suhde historiallisista syistä on traumaattinen.
Baltian maihin tuntui olevan huomattavasti löyhemmät suhteet kuin voisi olettaa. Pribillan mukaan Latvia tekee selkeän eron etenkin Liettuaan, jolla on ollut perinteisesti suhteet Valko-Venäjään. Baltit tekivät yhteistyötä, kun maat hakivat EU- ja Nato-jäsenyyttä.
Latviassa ei ole vakiintunutta puoluerakennetta. Harmonia-puolue suurin, latvialaisten puolueiden tavoitteena pitää puolue hallituksen ulkopuolella. Puolue yrittää brändäytyä sosiaalidemokraattiseksi.
Latvian suuri haaste (miedosti sanottuna) on väestön muutto ulkomaille. Noin 30 vuoden aikana noin 20 prosenttia on muuttanut ulkomaille, muun muassa Iso-Britanniaan ja Irlantiin.
On lähdetty leveämmän leivän perässä. Kuultiin, että keskipalkka on noin 1 000 euroa, josta jää käteen noin 750 euroa. Kiertokävelyopas esitti jonkin verran korkeampia lukuja. Joka tapauksessa toimeentulo on kustannustasoon nähden ongelmallinen.
Suhde vähemmistöihin. Pribillan mukaan Latviassa varotaan lietsomasta etnisiä kiistoja (vrt. Viron patsaskiista). Vähemmistöjä on NL:n ajan perua; latvialaisia on alle 2/3 osaa väestöstä. Aivan jännitteettömältä ilmapiiri ei vaikuta: Latvian pormestarin korruptiojutussa on noussut esiin pormestarin venäläistausta.
Myös tutkiva journalisti Inga Springe mainitsi (8.5.) lyhyesti kertoessaan kouluprojektista, että yhteiskunta on jakautunut. Venäläiset eivät tiedä muista eivätkä muu väestö venäläisistä. Syntyikin mielikuva, että jännitteitä voi olla pinnan alla.
Ei-kansalaiset on varsin erikoinen ryhmä. Kaikki muut oikeudet he saavat lukuun ottamatta äänestysoikeutta. Noin 235 000 entisen NL:n kansalaista ei ole hakenut minkään maan kansalaisuutta; heillä on Latvian passi, ja he pääsevät matkustamaan niin Venäjällä kuin Schengen-alueella.” (Sirpa Puhakka)
Median roolista ja median kohtaamista ongelmista Suomessa ja Latviassa käytiin keskustelu. Aiheina käsiteltiin mm. median rooli vaaleissa, medialukutaito, julkiseen mediaan kohdistuvat paineet ja median omistussuhteet Latviassa. Paikalla oli latvialaisia päätoimittajia, valtioelinten viestintäjohtajia sekä paikallisia suomalaistoimittajia.
Suomalaisen alustuspuheenvuoron käytti yhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Holopainen ja latvialaisen näkemyksen esitti viestintäjohtaja Klinta Locmele Latvian kulttuuriministeriöstä.
Tutkiva toimittaja Inga Springe esitteli osanottajille tutkivien toimittajien työtä ja työolosuhteita Latviassa ja Baltian maissa.
”Erityistä mielenkiintoa herätti toiminnan rahoitus, joka eroaa selkeästi siitä, mihin Suomessa on totuttu. Kun mediat itse eivät (ainakaan merkittävässä määrin) maksa tarjotuista jutuista, rahoitus on hankittava tukijoilta niin omassa maassa kuin ulkomailla. Inga Springen kolmihenkisen työryhmän rahoituksesta merkittävin osuus tulee muutamalta kansainväliseltä taholta.
Keskustelua käytiin siitä, miten tällaisella rahoitusmallilla pystytään takaamaan toiminnan riippumattomuus ja uskottavuus. Springen mukaan tältä osin ei ole ollut ongelmia.
Rahoitusmalli on mahdollistanut myös esim. toimintatavan, jossa työryhmä on selvittänyt juttuaiheen taustat ja luovuttanut sitten aineistonsa ja kontaktitietonsa Latvian julkiselle medialle, jotta tämän toimittajat ovat vapaasti voineet tehdä aiheesta oman juttunsa.” (Antti Marttinen)
Antti Marttinen