Eduskunta käsittelee tällä viikolla hallituksen esityksiä sotilas- ja siviilitiedustelulaeista. Päätoimittajien yhdistys haluaa muistuttaa toimittajan työhön liittyvistä ongelmista lakiesityksissä. Samalla yhdistys esittää kantansa, miten ongelmilta voidaan välttyä uudessa tiedustelulainsäädännössä.
Kysymys on sotilas- ja siviilitiedustelulakiesitysten kohdasta, jossa viranomaisen vahingossa hankkima tiedustelutieto koskee tiedustelun ulkopuolelle suljettua toimittajan ja hänen lähteensä välistä viestintää. Lakiesityksen mukaan viesti täytyy hävittää välittömästi, eikä siitä ole ilmoitusvelvollisuutta tiedustelun kohteelle. Vaikka menettelyä perustellaan lähdesuojan kunnioittamisella, siinä on useita ongelmia.
Toimittajat eivät, muista ryhmistä poiketen, saisi koskaan tietoa siitä, että he ovat olleet tiedustelutoiminnan kohteina, vaikkakin vahingossa. Hävittäminen käytännössä estää tapauksen tarkan arvioinnin jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa. Lisäksi on vaara, että myös vahingossa saadun tiedon kuulumista virkamiehen vaitiolovelvollisuuden piiriin ei tiedosteta.
PTY arvioi, että näiden tekijöiden yhdistelmänä toimittajan lähdesuoja ja oikeusturva vaarantuvat. PTY esittää, että eduskunta ottaa asian huomioon tiedustelulakeja säätäessään. Sen lisäksi tiedustelutoimintaa valvovien eduskunnan tiedusteluvaliokunnan sekä tiedusteluvalvontavaltuutetun täytyy ryhtyä välittömästi työnsä alkaessa toimenpiteisiin, jotka jo etukäteen vähentävät lähdesuojan vaarantumista.
Esitämme lähdesuojan turvaamiseksi seuraavaa:
1) Eduskunnan tuleva tiedusteluvaliokunta tiedustelun parlamentaarisena valvojana sekä tuleva tiedusteluvalvontavaltuutettu tiedustelun laillisuusvalvojana käyttävät jo voimassa olevassa laissa tiedustelutoiminnan valvonnassa annettua oikeuttaan saada selvitys siitä, miten tiedusteluviranomaiset jo etukäteen varmistavat lähdesuojan toteutumisen edellä kuvatuissa vahinkotilanteissa, ja että tiedusteluvaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu pyytävät vuosittain jälkikäteen selvityksen vahinkojen lukumäärästä ja niiden käsittelystä.
2) Tiedusteluvaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu pyytävät selvityksen, miten virkamiehen salassapitovelvollisuus toteutuu vahinkotilanteissa, ja ryhtyvät toimenpiteisiin rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseksi, mikäli käy ilmi, että virkamies on paljastanut virkasalaisuuden edellä kuvatussa vahinkotilanteessa.
3) Tiedusteluvalvontavaltuutettu raportoi tiedustelukiellon alaiseen viestintään kohdistuvien vahinkojen määrästä vuosittaisessa toimintakertomuksessaan, jotta sekä poliittiset päättäjät että muu yhteiskunta pystyvät seuraamaan tiedustelukiellon tosiasiallista toteutumista.
Helsingissä 11. helmikuuta 2019
Päätoimittajien yhdistys