Uutiset

25. helmikuuta, 2023

PTY:n lausunto mediatuesta: riippumaton mediatukilautakunta tarvitaan

Laadukas journalismi on juomaveden kaltainen julkishyödyke, johon kansalaisilla on oikeus ja jota valtioiden kannattaa tukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laatujournalismilla on iso merkitys demokratian toimivuuden kannalta niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin. Tämän vuoksi pysyvä journalismin tuki olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja perusteltua.

Näin todetaan Päätoimittajien yhdistyksen lausunnossa valtioneuvoston asetusluonnoksesta valtionavustukseksi tiedonvälityksen ja uutismedioiden tukemiseen vuonna 2023.

Nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa entisestään kattavan, monipuolisen ja luotettavan tiedonvälityksen merkitystä. Kyse on tiedon huoltovarmuudesta, kuten harkinnanvaraisen mediatuen perusteluissa sanotaan.

Journalismin ansaintamallit ovat voimakkaasti muuttumassa, kun kansainväliset alustayhtiöt ottavat alati kasvavan siivun digitalisoituvasta mainonnasta ja hankaloittavat sisältömyyntitulojen kasvattamista jakamalla journalismia ilmaiseksi kuluttajille. Suomen tulisi muiden pohjoismaiden tavoin tukea journalismia pysyvällä ja valikoimattomalla tavalla. Yksinkertaisin keino tähän olisi sanomalehtitilausten arvonlisäveron alentaminen.

Postilain muutosten (HE 58/2022 vp) hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä (EV 246/2022 vp). Pikavauhtia valmisteltu asetus tuesta on kannatettava. Hallituksen esittämällä aikataululla on perusteltua, että tuki jaetaan samoilla perusteilla kuin valtionavustusta journalistisen sisällön edistämiseen eli niin sanottua median koronatukea jaettiin vuonna 2020 (679/2020).

Pitkällä aikavälillä journalismin tuki tulisi saada kohdistettua suoremmin laatujournalismin tuottamiseen sen sijasta, että tuetaan mediayhtiöitä. Hyvä journalismin tukijärjestelmä pitää sisällään valikoimattoman tuen lisäksi harkinnanvaraisen tuen. Harkinnanvarainen tukielementti tukilautakuntineen ei ole kummajainen, vaan yleinen käytäntö monissa Euroopan maissa. Harkinnanvaraisen tuen myöntämiseen tarvitaan poliittisesti ja taloudellisesti täysin riippumaton, journalismin asiantuntijoista koostuva toimielin. Ilman itsenäistä ja täysin riippumatonta mediatukilautakuntaa harkinnanvaraisen tuen jakaminen on mahdotonta.

Mediataloissa on jouduttu säästämään ja journalistien määrä on vähentynyt tuntuvasti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Säästöt ovat kohdistuneet maakuntamedioissa erityisen voimakkaasti aluetoimituksiin, koska ilmestymispaikkakunnan tekijäresurssia ei ole voitu vaarantaa säästöjen keskelläkään. Siksi on erityisen perusteltua suunnata tukea alueelliselle ja paikalliselle journalismille, jotta estetään uutiserämaiden syntyminen.

Asetusluonnoksessa hahmotellun valtionavustuksen hakuprosessin tulee olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Koronatuen jakamisen malli täytti vain vaivoin tämän kriteerin ja hakumenettelyn edelleen keventäminen olisi toivottavaa.

Helsingissä 25.2.2023

Päätoimittajien yhdistys

8. helmikuuta, 2023

Päätoimittajayhdistysten mediapaneeli: mikä suunta ensi vaalikaudella?

Päätoimittajayhdistykset (PTY, APY ja PPY) järjestivät 7. helmikuuta mediapaneelin seuraavan eduskuntakauden mediaa koskevista kysymyksistä.

Mukana päätoimittaja Jussi Kärjen juontamassa paneelissa olivat kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat:

  • liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd)
  • eduskuntaryhmän 2. varapj. Lulu Ranne (per)
  • kansanedustaja, puoluevalt. puheenjohtaja Heikki Autto (kok)
  • varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk)
  • eduskuntaryhmän 2. varapj Jenni Pitko (vihr)
  • eduskuntaryhmän 1. varapj Pia Lohikoski (vas)

Paneelissa käsiteltiin toimia, joilla voidaan turvata seuraavalla hallituskaudella moniäänisen ja vahvan suomalaisen median toimintaedellytykset. Esille nousivat mm. sananvapauden ongelmat, arvonlisäverokysymykset, jakelutuen kestoa ja Postin muuta toimintaa koskevat haasteet sekä yksityisen ja julkisen tiedonvälityksen tehtävät ja tasapaino.

Keskustelun sisältöön voi perehtyä tässä:

6. helmikuuta, 2023

Suuri Journalistipalkinto 2022; ehdokkaat julkistettu

Kuka voittaa Suuren Journalistipalkinnon 2022? Ehdokkaat on nimetty, voittajien valinta 8. maaliskuuta.

Lue lisää...

2. helmikuuta, 2023

Opintomatka pohjoiseen

Päätoimittajien yhdistys vieraili opintomatkalla mm. Saamelaiskäräjillä sekä Barents Observerissa.

Lue lisää...

1. joulukuuta, 2022

Haussa Suuri Journalistipalkinto 2022, mukana uusi alueellisen journalismin kategoria

Taas etsitään Suomen parasta journalismia. On aika ehdottaa palkinnon saajia.

Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestelyistä vastaa MTV. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.

Palkintokategoriat ovat:

Vuoden juttu

Vuoden journalistinen teko

Vuoden alueellinen vaikuttaja*

Vuoden journalistinen pomo

Vuoden journalisti.

*Suuri Journalistipalkinto-kilpailuun on vuonna 2022 lisätty uusi kategoria: Vuoden alueellisesti tai paikallisesti vaikuttavin juttu tai teko.
Sarjassa haetaan journalismia, jolla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.
Eri puolilla Suomea tehdään kaiken aikaa loistavaa journalismia, joka ei välttämättä nouse valtakunnalliseen julkisuuteen, jota hallitsevat suurelta osin pääkaupunkiseudulla toimivat valtakunnalliset mediat.
Alueellisen journalismin vaikutukset voivat kuitenkin olla erittäin suuret omalla seudullaan. Vaikutukset voivat jatkossa hyvinkin laajeta koko maahan, mutta silloin usein yhteys alkuperäisiin journalistisiin tekoihin on jo haalentunut tai haihtunut.

Ehdotuksia kaikkiin sarjoihin voi jättää joulukuun loppuun asti osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi. Voittajaehdokkaat julkistetaan 2.2.2023 ja voittajat 8.3.2023 klo 21 suorassa tv-lähetyksessä MTV3-kanavalla.

Huippujournalismi voi löytyä sanoma- tai aikakauslehdestä, televisiosta, radiosta tai internetistä. Pääasia on, että journalisti, juttu, vaikuttaja, pomo tai teko on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2022 aikana.

Sama journalisti tai palkittava työ voidaan asettaa ehdolle useampaan palkintoluokkaan. Jos journalisti on saanut aiemmin Suuren Journalistipalkinnon, se ei estä häntä saamasta palkintoa uudelleen.

Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.