Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös oikeudenkäyntikulujen veroseuraamusten kohdentamisesta toimittajalle toi esille vakavan ongelman lainsäädännössä. Päätös on journalismin näkökulmasta hälyttävä.
Nykyinen lainsäädäntö vaarantaa vakavasti suomalaisen median toimintaedellytyksiä. Tilanne, jossa alan eettisten periaatteiden mukaisesti työnantajalleen työskentelevä toimittaja voi joutua kohtaamaan täysin ennakoimattoman taloudellisen riskin, on toimitusten ja yksittäisten toimittajien näkökulmasta täysin kohtuuton.
Jos käytäntöön ei saada lainsäädännöllistä muutosta, se heikentää medioiden mahdollisuutta harjoittaa perustehtäväänsä demokratiassa, vallankäytön valvontaa. Samalla median kyky nostaa esiin epäkohtia ja tehdä vaikuttavaa journalismia heikentyy.
Julkisen sanan neuvoston vuonna 2018 antaman kannanoton mukaan viranomaisten tulisi aina erityisesti ottaa huomioon toimintansa vaikutukset suomalaiselle lehdistönvapaudelle ja kansalaisten tiedonsaantioikeudelle. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista.
Päätoimittajien yhdistys edellyttää media-alan yhtiöiltä nopeita päätöksiä siitä, kuinka ne aikovat turvata henkilöstönsä mahdollisuudet journalismin tekemiseen syntyneessä tilanteessa. Se on paitsi mediayhtiöille, myös muiden alojen yrityksille ennakoimaton ja vaikea.
PTY kehottaa maan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimiin tarvittavien lakimuutosten aikaansaamiseksi, jotta journalistisen työn tekemisestä aiheutuvien oikeustoimien kustannukset voidaan sisällyttää yrityksen menoiksi. Sama ongelma koskee myös useita muita aloja.
Päätoimittajien yhdistys
Lisätiedot: puheenjohtaja Jouni Kemppainen, +35840 5059790, [email protected]
Kenet haluaisit nähdä palkittavan ensi maaliskuussa vuoden journalistina? Mikä uudistus muutti journalismia paremmaksi, ja kuka tai ketkä saivat sen aikaan? Etsimme taas Suomen parasta journalismia. On aika ehdottaa palkinnon saajia.
Suuri Journalistipalkinto on alan merkittävin Suomessa jaettava tunnustus, jonka saajiksi voi tehdä ehdotuksia joulukuun loppuun asti osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi. Voittajaehdokkaat julkistetaan 6.2.2023 ja voittajat 6.3.2023.
Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia ja sananvapautta sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestämisestä vastaa YLE. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.
Palkintokategoriat ovat:
Vuoden journalisti
Vuoden juttu
Vuoden alueellinen juttu
Vuoden journalistinen uudistaja
Hyvä journalismi auttaa ymmärtämään ja asettaa asioita mittasuhteisiin, se tarjoaa yllätyksiä ja on aina yleisöjen puolella. Huippujournalismi voi löytyä uutis- tai aikakausmediasta, televisiosta, radiosta tai verkosta. Pääasia on, että journalisti, juttu tai teko on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2023 aikana. Tässä kriteereitä eri kategorioiden pohdintaan:
Vuoden journalisti
Journalisti, joka on tehnyt erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia ja/tai
on tinkimätön, rohkea uutisten jahtaaja,
on tyylillisesti taidokas, omaääninen journalisti,
on tehnyt vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalista journalistista kerrontaa,
voidaan palkita myös pitkästä ansiokkaasta urasta.
Vuoden juttu
Jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa ja/tai
juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.
Vuoden alueellinen juttu
Jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.
Vuoden uudistaja
Journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen ja/tai
on uudistanut median jakelukanavia ja kerronnan tapoja.
Sama journalisti tai palkittava työ voidaan asettaa ehdolle useampaan palkintoluokkaan. Jos journalisti on saanut aiemmin Suuren Journalistipalkinnon, se ei estä häntä saamasta palkintoa uudelleen.
Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.
Jyväskylä oli kohteena päätoimittajien lokakuisella (4-5.10.23) kahden päivän kotimaan opintomatkalla. Mukana matkassa oli 19 PTY:n jäsentä.
Osanottajat yhteiskuvassa Keskisuomalaisen tiloissa. (Kuva: Hanna Marjanen)
Vierailu alkoi tutustumisella Keskisuomalainen-konserniin, jonka toimintoja esittelivät toimitusjohtaja, Medialiiton puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sekä Savon Sanomien päätoimittaja Matti Pietiläinen.
Tikkakoskella keskusteltiin Ilmavoimien tehtävistä ja tulevista hankkeista, Ilmasotakoulun tarjoamasta koulutuksesta ja koulutuspoluista, Nato-jäsenyyden tuomista muutoksista sekä valmistautumisesta F-35 -hankkeen käytännön toteuttamiseen. Ryhmää isännöivät Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen sekä Ilmasotakoulun johtaja Vesa Mäntylä.
Spinnovan ja Woodspinin moderneissa tiloissa kuultiin, miten yrityksen kehittämillä menetelmillä selluloosasta ja monista jätemateriaaleista luodaan tekstiilikuituja moniin erilaisiin tarkoituksiin. Kaikessa yhtiön tuotannossa on panostettu kierrätykseen ja ilmastojalanjäljen minimointiin. Toimintaa esittelivät Spinnovan toimitusjohtaja Ben Selby sekä toinen yhtiön perustajista, teknologiajohtaja Juha Salmela.
Toimitusjohtaja Ben Selby kertoi Spinnovan suunnitelmista.
Opintomatkan päätteeksi vierailtiin Jyväskylän yliopiston journalistiikan laitoksella, jossa käytiin keskustelua alan koulutuksesta ja tuotiin esiin myös päätoimittajien toiveita sen suhteen. Vilkasta keskustelua nostattivat myös opiskelijoiden esittämät näkemykset ja toiveet hyvistä kesätyöpaikoista ja siitä, miten toimituksissa tapahtuvaa työharjoittelua voidaan kehittää.
Kesätöistä keskusteltiin journalistiikan laitoksella opiskelijoiden virittämänä.
Opintomatka kokonaisuutena sai osanottajilta kiittävää palautetta: ”Kaikissa vierailukohteissa oli todella hyvät esittelyt. Kokonaisuus oli tasapainoinen, ohjelmaa oli sopivasti ja se oli hyvin aikataulutettu.” ”Hyvin mietitty, täysipainoinen ohjelma, erinomaiset esiintyjät ja esitykset sekä loistavat järjestelyt.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui päätoimittajille Mäntyniemessä.
Päätoimittajien yhdistyksen syyskausi alkoi vilkkaasti useilla tapahtumilla. Jo elokuun alkupuolella järjestettiin eduskunnassa tapaaminen, jossa keskusteltiin presidenttiehdokas Pekka Haaviston kanssa. Pyrkimyksenä on kuulla syksyn aikana kaikkia keskeisimpiä ehdokkaita.
Elokuun viimeisellä viikolla yli 50 jäsentä kokoontui SofiaHelsingin Lyhtysaliin seminaariin, jossa keskusteltiin median roolista kuluneen kesän tapahtumissa. Aiheina olivat mm. median rooli hallituksen muodostamisen ja pitkään jatkuneen rasismikeskustelun yhteydessä. Puhuttiin myös maalittamisesta ja päätoimittajien tehtävästä sen kohteeksi joutuneiden toimittajien tukemisessa.
PTY:n puheenjohtaja Jouni Kemppaisen vetämässä paneelissa keskustelivat Antero Mukka (HS), Inkeri Pasanen (Ksml), Riikka Räisänen (Yle) sekä Petri Korhonen (Demokraatti) ja yleisö osallistui puheenvuoroillaan aktiivisesti kritiikkiin ja itsekritiikkiin.
Samana päivänä päätoimittajat vierailivat myös Kesärannassa pääministeri Petteri Orpon isännöiminä. Puheenaiheina olivat mm. hallitusohjelma, edessä olevat taloushaasteet, hyvinvointialueiden ongelmat sekä juuri valmistumassa ollut hallituksen tiedonanto ”yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.”
Aktiivisen viikon päätteeksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi päätoimittajia Mäntyniemessä. Keskustelun pääaiheena olivat kansainvälisen politiikan ja Suomen ulkopolitiikan haasteet viime vuosina ja pitkälle tästä eteenpäin.
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, joka koskee kaikkia kansalaisia mielipiteestä riippumatta. Kipakkakin keskustelu kuuluu demokratiaan.
Journalistinen media on olemassa yleisöjä varten, ja kriittinen palaute toimituksiin on tärkeää. Kun yksittäisiin toimittajiin kohdistetaan laajamittaista masinoitua häirintää, kyse on pyrkimyksestä rajoittaa sananvapautta ja puuttua toimitukselliseen riippumattomuuteen. Journalistien työrauhaa on puolustettava kaikin keinoin. He tekevät tärkeää työtä luotettavan tiedonvälityksen ja toimivan demokratian turvaamiseksi. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu toisten työn ja turvallisuuden kunnioittaminen.
Päätoimittajien yhdistys on sitoutunut puolustamaan journalistista riippumattomuutta ja sananvapautta. Toimittajien maalittaminen on hyökkäys sananvapautta kohtaan aivan riippumatta siitä, miltä taholta tämä painostus tulee. PTY vetoaa kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, jotta puolustaisimme yhdessä yhtä suomalaisen demokratian kivijaloista.
