Uutiset

heinäkuu 7, 2020

Pääministeri Sanna Marin Kesärannassa

Päätoimittajien yhdistyksen ensimmäinen koronakevään jälkeinen vierailu suuntautui pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan. Keskellä lomakauttakin tilaisuus keräsi runsaan joukon yhdistyksen jäseniä.

Pääministeri Sanna Marin avasi keskustelun käymällä läpi koronakevään kokemuksia ja arvioimalla poliittisen syksyn ja EU:n näkymiä. Tämän jälkeen jäsenillä oli tilaisuus keskustella perusteellisesti kaikista esille ottamistaan aiheista pääministerin kanssa.

Kuvat: Risto Uimonen

heinäkuu 5, 2020

Sananvapaus: perusoikeus, jolla on rajat

Päätoimittajien yhdistys on esittänyt kantansa rikoslain muutosesitykseen, jolla laiton uhkaus muutettaisiin yleisen syytteen alaiseksi, jos laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi ja uhkaaja ei ole samassa työpaikassa. Syyttäjä saisi nostaa syytteen myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen luottamustehtävänsä vuoksi.

 Yhdistys keskittyy lausunnossaan erityisesti lain muutosesityksen vaikutuksiin sananvapauteen, mediavapauteen, journalismiin ja median toimintaedellytyksiin.

Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Se on välttämätön edellytys yhteiskunnan totuuspohjaisuudelle ja päätöksenteon avoimuudelle, ja se lisää luottamusta yhteiskunnassa.

Sananvapauden käyttöön liittyy paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia ja vastuuta. Demokraattisessa oikeusvaltiossa lainsäädännön tulisi taata mahdollisimman laaja sananvapaus. Yhteiskunnissa on kuitenkin myös muita perusoikeuksia ja intressejä, joiden vuoksi sanan- ja julkaisemisen vapautta sekä asiakirjojen julkisuutta voidaan rajoittaa lainsäädännön keinoin. Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Sanavapauden merkitystä onkin punnittava muun muassa kunnian ja yksityisyyden suojan valossa. 

Julkisen sanan neuvoston kannanotossa Sananvapauden merkityksestä sekä journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteista 2018 todetaan, että sananvapauden ja lainsäädännön suhde sekä sallitun ja kielletyn rajat eivät ole muuttumattomia. Sananvapauden rajoja koetellaan silloin, kun jonkin asian ilmaiseminen koetaan esimerkiksi sopimattomaksi, epäsiveelliseksi tai vallitsevaa järjestystä horjuttavaksi. Journalistin ohjeet ovat yleisesti yksityiskohtaisemmat ja vaativammat kuin laki. Ne edellyttävät journalisteilta esimerkiksi laajempaa virheiden korjaamista ja kritiikin kohteeksi joutuvan henkilön tai yhteisön kuulemista kuin sananvapauslaki.

 Journalistin on varmistettava, ettei julkaiseminen riko Journalistin ohjeita esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Journalistin ohjeet edellyttävät toimittajalta suurta vastuullisuutta etenkin yksityiselämään kuuluvien arkaluonteisten asioiden ja rikoksentekijän henkilöllisyyden julkaisemisessa. Ohjeissa korostetaan, että kaikki julkinen ei ole julkaistavissa. Näin journalistin ohjeissakaan sananvapauden ei katsota olevan rajoittamatonta.

Rajoittamisen pitää aina olla erittäin hyvin perusteltua. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat aina omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista, kuten JSN:n sananvapauden ja lainkäytön välistä suhdetta käsittelevässä lausumassa vuodelta 2018 sanotaan.

Toimittajat ovat työssään kohdanneet niin vihapuhetta kuin maalittamista. Sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut ovat kiristäneet julkista keskusteluilmapiiriä ja ne sisältävät entistä enemmän laittomaksi uhkailuksi tulkittavaa toimintaa. Toimittajat ovat aikaisempaa varovaisempia tarttumaan kiistanalaisiin ja sosiaalisessa mediassa aggressiivista käytöstä aiheuttaviin aiheisiin kuten maahanmuuttoon.  Pahimmillaan se on aiheuttanut niin sanottua hiljentämisvaikutusta. Joihinkin aiheisiin tai ihmisiin liittyviä aiheita on vältetty, koska on ollut pelättävissä vihaviestejä tai maalittamista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat freelancer-toimittajat. Heillä ei ole aina takanaan työyhteisön ja työnantajan tukea.

Vihapuheen yleistyminen on tehnyt myös osasta haastateltavia varovaisia. He pelkäävät haastattelun jälkeistä kritiikkiä ja mahdollista maalittamista. Se voi jopa estää haastattelun myöntämisen. Hiljentämisvaikutus on siis aito ongelma ja uhka sananvapaudelle.

Lakiesityksen perusteluissa muistutetaan Euroopan ihmisoikeusistuimen tulkinnasta poliittisen keskustelun vapaudesta. EIT:n mukaan Sananvapauden rajat ovat laajimmat, kun osallistutaan julkiseen ja yleistä mielenkiintoa herättävään keskusteluun. Silloin on sallittua turvautua liioitteluun ja provokaatioon. Politiikkojen tulee sietää enemmän asemaansa ja tehtäviinsä kohdistuvaa arvostelua kuin virkamiesten, joiden puolestaan täytyy sietää enemmän kuin yksityishenkilöiden. Näin on todettu Euroopan ihmisoikeustuomiostuimen tulkintalinjassa. Nämä periaatteet eivät saa lakimuutoksen myötä pienimmässäkään määrin vaarantua. Mikäli vihapuheen ja maalittamisen perusteella annetaan lakiesityksen myötä enemmän tuomioita laittomasta uhkauksesta, se voi tuoda poliitikoilla houkutuksen käyttää tilannetta tiedotusvälineiden sensurointiyrityksiin.  Se on ehdottomasti torjuttava, jotta lakimuutos ei kaventaisi sanan- ja medianvapautta. 

Lakiesitykseen liittyy edellä mainitun lisäksi toinen riski. Usein provosoivaan ja rikolliseen puheeseen syyllistyvä kokee syytteen ja mahdollisen tuomion ansiona. Se on osa narratiivia, joka tähtää tiettyihin poliittisiin päämääriin. Rikosprosessin eri vaiheita käytetään julkisuudessa maksimaalisesti hyväksi julkisuuden saamiseksi. Tämä ei silti ole este lakimuutokselle, vaan tiiedotusvälineiden tulee oikeusuutisointiaan ja sen volyymiä miettiessään tiedostaa tämä vaara.

Lakimuutoksella halutaan vähentää vihapuhetta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja puuttua yhteen sen muotoon maalittamiseen. Vihapuheen ja maalittamisen määrittely ei ole yksikäsitteistä, joten on oikein, että niitä ei lakitekstissä käytetä. Rikoslain säännösten on oltava selkeitä ja täsmällisiä. Siksi on hyvä, että lakimuutoksessa ei mainita näitä käsitteitä, vaan tavoitteiseen pyritään muilla keinoilla.

Lakimuutos on kannatettava, koska sen voi kokonaisuutena arvioiden parantavan, ei heikentävän sananvapautta Suomessa. Lakimuutos olisi tärkeä signaali siitä, että vihapuhe ja maalittaminen eivät ole toivottavia yhteiskunnassamme.

5.7.2020
Päätoimittajien yhdistys

kesäkuu 18, 2020

Päätoimittaja on vastuussa lukijoilleen

Päätoimittajien yhdistys PTY paheksuu Ilmajoki-lehden päätoimittajan eroon johtanutta tapahtumakulkua, jossa lehden toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ovat painostaneet päätoimittajaa taipumaan ulkopuolisiin vaatimuksiin.

PTY muistuttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan toimitusten on torjuttava kaikki ulkopuolinen painostus. Päätoimittaja joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos lehden kustantaja tai omistajat eivät anna hänelle mahdollisuutta ammattieettisesti kestävään työskentelyyn. Myös toimitusten on voitava luottaa siihen, että esimiehen ratkaisut perustuvat aina pelkästään journalistiseen harkintaan.

Puuttuminen päätoimittajan päätöksentekoon ei ole koskaan vain median sisäinen asia, koska journalistit ovat työstään vastuussa lukijoilleen. Siksi Terhi Pirilä-Porvalin päätös kertoa kohtaamastaan painostuksesta oli oikea ja kunnioitettava.

18.6.2020
Päätoimittajien yhdistys

maaliskuu 25, 2020

Median toimintaedellytykset ja sananvapaus turvattava

”Päätoimittajien yhdistys vaatii poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta median toimintaedellytysten turvaamista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Yhdistys korostaa voimakkaasti sananvapauden ja vastuullisen kriittisen journalismin merkitystä yhteiskunnan vakavan kriisin hoitamisessa.

Suomalaisten tiedontarve on tällä hetkellä poikkeuksellisen iso. Median on pystyttävä vastaamaan siihen kattavasti. Tästä syystä Päätoimittajien yhdistys ei missään oloissa hyväksy sitä, että journalistien liikkuminen tai matkustaminen työtehtävissä estyisi tai medioiden jakelu häiriytyisi.

Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että media velvoitetaan julkaisemaan viranomaisten tiedotteita sellaisenaan. Päätoimittajat edellyttävät viranomaisilta tässä suurta pidättyvyyttä.

Vapaan ja kriittisen median merkitys korostuu käsillä olevassa kriisissä. Valmiuslait sallivat valtion johdon ja viranomaisten puuttua poikkeuksellisella tavalla kansalaisten oikeuksiin. Tämä edellyttää läpinäkyvyyttä ja median edustajien toimintamahdollisuuksien turvaamista. Demokratiaa ja sitä turvaavaa sananvapautta on nyt syytä erityisesti tukea ja arvostaa. Niihin liittyy keskeisesti julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten hallussa oleva tieto ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.”

Helsingissä 25.3.2020
Päätoimittajien yhdistys

maaliskuu 17, 2020

Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajaksi Minna Holopainen

Minna Holopainen
Minna Holopainen

Päätoimittajien yhdistyksen (PTY) puheenjohtajaksi on valittu Suomen Tietotoimiston STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Valinta tehtiin tiistaina Helsingissä yhdistyksen vuosikokouksessa, jonka järjestelyissä otettiin huomioon koronavirustilanteeseen liittyvät ohjeet.

”Tässä poikkeustilanteessa luotettavan ja riippumattoman journalismin merkitys korostuu entisestään. Suomalaisella yhteiskunnalla on hyvät edellytykset selvitä kriisistä ilman pysyviä vaurioita, kun teemme kukin tahoillamme parhaamme sen onnistumiseksi, sanoo PTY:n uusi puheenjohtaja Minna Holopainen.

Päätoimittajien yhdistys on suomalaisten uutismedioiden, uutismateriaalia julkaisevien aikakauslehtien, sähköisten medioiden ja uutistoimistojen päätoimittajien ja heidän varamiestensä ammatillinen yhdysside.

”Koronapandemian aikana Päätoimittajien yhdistys pyrkii olemaan jäsentensä apuna esimerkiksi järjestämällä etätaustatilaisuuksia aiheesta”, Holopainen kertoo.

Holopaisen edeltäjä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana, kuusi vuotta tehtävää hoitanut Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi jäi lämpimien kiitosten saattamana pois johtokunnasta.

PTY:n Johtokunnan jäseninä jatkavat Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja Jouni Kemppainen, Yleisradion julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen, Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimituksen päällikkö Susanna Ginman. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti, Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki ja Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen. Yhdistyksen pääsihteerinä jatkaa päätoimittaja emeritus Antti Marttinen. PTY:n senioritoiminnan vetäjäksi valittiin jatkamaan Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja emeritus Hannu Virtanen.

Yhdistyksen kuluvan vuoden toimintaan ja talouteen päätettiin palata ylimääräisessä kokouksessa heti, kun pandemiatilanteen näkymät antavat siihen mahdollisuuden.