Uutiset

2. maaliskuuta, 2025

Liittopäivävaalien asetelmiin tutustumassa Berliinissä

Päätoimittajien yhdistyksen talven opintomatka (10–11.2.25) suuntautui ennenaikaisiin liittopäivä- eli parlamenttivaaleihin valmistautuneeseen Saksaan ja siellä Berliiniin. Matkalle osallistui 13 PTY-läistä.

Saksassa poliittinen tilanne on kiristynyt viime vuosina – maalla on runsaasti huolia sekä sisäpolitiikassa, sisäisessä turvallisuudessa että taloudessa. Tunnelmia kiristivät ennen vaaleja myös monet maahanmuuttaneiden tekemät väkivaltaiskut. Opintomatkamme alla gallupit ennustivat Saksassa vallan vaihtumista: selkeää ykkössijaa piti kristillisdemokraattien CDU, kun taas aiempi ykköspuolue, liittokansleri Olaf Scholtzin SPD oli jäämässä kolmanneksi osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen taakse.

Opintomatkan ensimmäisenä päivänä pääsimme tapaamaan Suomen Saksan-suurlähettilään Kai Sauerin, joka valotti paitsi omia ajatuksiaan Saksan vaaliasetelmista myös siitä, miten Suomi nähdään Saksassa nykyisin. Suomi on monen saksalaisen mielessä viime vuosina ”valunut” vakaasta pohjoismaisesta valtiosta epävakaampaan suuntaan enemmän kohti itäeurooppalaista viitekehystä.

Anni Erkko luovutti suurlähettiläs Kai Sauerille muistoksi vierailusta Päätoimittaja-kirjan. Kuvassa etualalla Sauli Pahkasalo ja Kalle Silfverberg.

Lähettilään residenssistä jatkoimme Spiegeliin, jossa kuulimme Spiegelin vt. osastopäällikön Marina Kormbakin arviot Saksan vaaleista. Matkan toisena päivänä tapasimme journalistikollegoista myös yleisradioyhtiö ARD:n vt. studionjohtaja Anna Engelken ja Claudia Buckenmaierin.

Kuulemamme arviot povasivat myös liittopäivävaalien jälkeistä aikaa Saksassa erittäin hankalaksi: kestänee pitkään ennen kuin Saksassa on toimintakykyinen hallitus. Vaaleissa ratkaisevaksi nähtiin AfD:n menestyksen lisäksi myös se, mitkä puolueet pinnistävät viiden prosentin äänikynnyksen yli parlamenttiin. Saksassa parlamenttiin pääsevät vain puolueet, jotka saavat yli viisi prosenttia äänistä.

Uudeksi liittokansleriksi nousemassa ollut Friedrich Merz on kategorisesti kieltäytynyt yhteistyöstä AfD:n kanssa, eikä tappioasemissa olleen SPD:n uskottu helposti nousevan CDU:n vetämään hallitukseen. Nähtäväksi jää myös, millaisen roolin Merz lopulta ottaa esim. EU:ssa.

Matkan virallisten osuuksien jälkeen ennen kotimatkalle lähtöä meillä oli mahdollisuus viettää vielä muutama tunti vapaa-aikaa Berliinissä. Joukkomme jakautui ainakin eri museoihin ja Keisari Wilhelmin muistokirkolle.

Mielenkiintoisen uuden tiedon ja hengen sivistyksen lisäksi matka tarjosi runsaasti myös ruumiin reippautta, koska ensimmäiselle matkapäivällemme osuneen julkisen liikenteen lakon takia saimme nauttia keväistyvästä Berliinistä ja sen mahtavista näkymistä jalkaisin liikkuen.

Matkan järjestelyt olivat totuttuun tapaan erinomaiset, mistä kiitokset pääsihteerillemme Antille.

Laura Kolu

Kuvat: Matti Posio, Antti Marttinen

28. helmikuuta, 2025

Ehdokkaat Suuren Journalistipalkinnon 2024 voittajiksi

Vuoden 2024 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan keskiviikkona 12.3.2025.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.

Palkintoehdokkaat 2024:

Vuoden journalisti -ehdokkaat: Iida Tikka, Yle, Marko Lempinen, Ilta-Sanomat, Mari Julku, Iltalehti.

”Kriteerit: Vuoden journalisti(ehdokas) tekee erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia. Hän on tinkimätön ja rohkea uutisten jahtaaja, tyylillisesti taidokas ja omaääninen journalisti. Vuoden journalisti saattaa myös työskennellä kuvajournalismin puolella: hän tekee vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalisen journalismin kerrontaa.”

Vuoden juttu -ehdokkaat: ”Mika Waltarin salaisuus”, Venla Rossi, Helsingin Sanomat; ”MTV:n tiedot: Suomi jäi Ville Tavion päätöksellä pois Ukraina-liittoumasta – syynä maininta seksuaalivähemmistöistä”, Alec Neihum, MTV Uutiset; ”En ole mikään rasisti, mutta”, Joonas Immonen, Ilta-Sanomat.

”Kriteerit: Vuoden jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa. Vuoden juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.”

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”32-vuotias Simo Keskinen on juonut poikkeuksellisen määrän alkoholia ja voi kuolla pian”, Minna Ala-Heikkilä, Aamulehti; ”Muovisilppua lannoitteeksi”, Taneli Laine, Aimo Vainio ja Paula Liesmäki, Maaseudun Tulevaisuus; ”Keski-Pohjanmaan soten kriisi (useita juttuja)”, Keskipohjanmaan toimitus

”Kriteerit: Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.”

Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Jaakko Keso, Yle Kioski; Satakieli, Haaga-Helia, Radion tekoälyuutiset, STT&Bauer Media.

”Kriteerit: Vuoden uudistaja on yksittäinen journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen. Vuoden uudistaja voi myös olla journalisti tai työryhmä, joka on uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.

Valintojen tarkemmat perustelut: https://www.suurijournalistipalkinto.fi/

27. tammikuuta, 2025

PTY:llä vilkas vuosi 2024

Vuosi 2024 oli Päätoimittajien yhdistyksessä aktiivisen toiminnan aikaa.

Opintomatkoja tehtiin vuoden aikana kaksi. Toukokuussa järjestettiin kolmen päivän vierailu Latvian Riikaan, jossa kohokohtana oli tapaaminen ja keskustelu presidentti Edgars Rincevicsin kanssa. Matkan aikana tavattiin myös mm. Venäjän ja Valko-Venäjän oppositiomedioiden edustajia, Latvian JSN:n perustaja ja johtavan verkkomedian edustaja, vierailtiin Suomen edustustossa sekä tavattiin maan talouden asiantuntijoita.

Lokakuun alussa opintomatkan kohteena oli vaaleihin valmistautuva Washington, jossa oli tilaisuus tavata erityisesti monia sellaisia republikaanipuolueen taustavaikuttajia, jotka eivät olleet kansainvälisen median huomion kohteena. Ohjelmaan kuului myös tapaamisia media-asiantuntijoiden kanssa, vierailu Bloombergissa sekä perinteisessä National Press Clubissa ja Yhdysvaltain kongressissa. Suomen edustustossa oli muun ohella mahdollisuus tutustua Finlandia Foundationin toimintaan.

Matkan kokemuksia puitiin pari viikkoa myöhemmin pidetyssä jäsentilaisuudessa, jossa puhuivat matkalle osallistuneet jäsenet Jussi Kärki, Ulla Appelsin ja Matti Kalliokoski.

Seniorien opintomatka suuntautui seniorivastaava Hannu Virtasen johdolla kesäkuussa Gdanskiin.

Vuosi 2024 oli PTY:n 53. toimintavuosi. PTY:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus), 1. varapj. Antti Kokkonen (Lapin Kansa), 2. varapj. Johanna Lahti (Ilta-Sanomat), Jussi Kärki (Talouselämä), Inkeri Pasanen (Keskisuomalainen), Riikka Räisänen (Yle), Kalle Silfverberg (Hufvudstadsbladet) sekä pääsihteerinä Antti Marttinen.

Yhdistys otti kantaa uudistettaviin journalistin ohjeisiin, puolusti uhan alle joutunutta JSN:n julkista rahoitusta ja esitti lausuntonsa kansallisen julkisen hallinnon hankintojen tietovarannon perustamisesta.

PTY:n järjestämiin yhteensä 17 kotimaiseen tilaisuuteen ja vierailuun ja opintomatkoihin osallistui vuoden aikana noin 650 osanottajaa. Yhdistys kerää osanottajilta säännöllisesti palautetta eri tilaisuuksien onnistumisesta. Vuoden aikana korkeimmat palautearviot saivat seuraavat kuusi kotimaan tilaisuutta:

Helmikuussa järjestetyn työmarkkinapäivän tilaisuuksissa puhuivat työministeri Arto Satonen ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Huhtikuussa vierailtiin Suomen Pankissa pääjohtaja Olli Rehnin isännöimänä keskustelemassa talouden näkymistä.

Toukokuussa puhuttiin TELAssa eläkeuudistuksesta toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen virittämänä. Syyskuussa keskusteltiin kansainvälisestä politiikasta Tasavallan presidentti Alexander Stubbin vieraina.

PTY:n marraskuisessa liikennepäivässä mielenkiintoisina vierailukohteina olivat VR ja Fintraffic. Vuoden päätteeksi joulukuussa vierailtiin Kelan pääkonttorissa, jossa keskustelua johdatti pääjohtaja Outi Antila.

Kaikissa vierailukohteissa saatiin kuulla useiden asiantuntijoiden esityksiä eri aiheista.

Antti Marttinen

15. lokakuuta, 2024

PTY:n delegaatio yritti selvittää Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksen

Päätoimittajien yhdistyksen lokakuun alussa (1-6.10.24) järjestetty vaalimatka Washingtoniin seuraamaan Yhdysvaltain vaaleja oli kovan tehtävän edessä. Tarkoituksena oli selvittää, ei enempää tai vähempää, kuin kuka voittaa muutaman viikon päästä Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Asian selvittäminen alkoi heti syvästä päästä, sillä ensimmäisenä näkemyksiään esittelivät kovan luokan konservatiivit. Konservatiivien suunnitelma Yhdysvalloille sisältää tällä kertaa uuden maailmanjärjestyksen eli Project 2025. Puhujiksi saapuivat Spencer Chretien, John Gibbs, Robert Peters sekä Andrew Harding, jotka avasivat konservatiivien ajattelua muun muassa Yhdysvaltain ulkopolitiikan, Naton ja Kiinan suhteen.

Vaaliasetelmista, vaa’ankielistä ja ratkaisevista tekijöistä jatkoi poliittinen konsultti Mark Pfeifle. Pfeifle oli kiinnostava kuultava ihan jo pelkästään taustansa vuoksi. Presidentti George W. Bushin top national security advisorina eli maan korkeana turvallisuusasiantuntijana työskennellyt analyytikko tuntee sekä demokraatit että republikaanit. Kriisien marinoimalta herralta riitti muisteloita vielä oman puheenvuoronsa jälkeen lounaallakin.

Lounaan jälkeen suomalaisryhmä pääsi kurkistelemaan Valkoisen talon maisemia hiukan odotettua kauempaa, sillä alueen ympärille oli juuri rakennettu ylimääräiset aidat. Paikalliset kertoivat lisäturvallisuuden tarpeen liittyvän lähestyviin vaaleihin. Valkoiselta talolta siirryttiin Capitol Hillille, missä ohjattu kiertokävely kongressissa kruunasi siihenastisen päivän.

Donald Trumpin ja Kamala Harrisin tilanteen ruotiminen jatkui kuitenkin illallisella, missä illallispuhujiksi saapuivat Potomac International Partnersin hallituksen puheenjohtaja Phillip Bond ja toimitusjohtaja Mark Cowan. Seitsemän-kahdeksankymppiset ikilobbarit varmistivat mielikuvan, että Amerikassa ei totisesti heittäydytä eläkkeelle, kun sielu palaa politiikalle. Illan mehukkaimmaksi kommentiksi jäi mieliin Bondin lausahdus kuinka suurta tuskaa politiikassa voi lobbari kokea: ”Vain joka hetki hereillä ollessaan.”

Toinen päivä saatiin reippaasti vauhtiin Suomen suurlähetystöllä, missä Päätoimittajayhdistyksen ryhmän vastaanottivat lähetystön kakkonen Marjut Akola ja puolustusasiamies Juha Helle. He kertoivat, ettei Washingtonissakaan pärjättäisi ilman suomalaisia: Potomac-joesta puhdistetaan juomavesi Kemiran kemikaaleilla ja vessapaperi valmistetaan Valmetin koneilla. Lähetystön alustuksissa keskusteltiin sekä taloudellisesta että puolustuksellisesta yhteistyöstä.

Lähetystölle saapui suomalaisvieraita tapaamaan myös Finlandia Foundationin vetäjä Tomas Flanagan, joka yllätti vieraat kauniilla suomen kielellään. Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten historia on vahvoissa käsissä. Suomalaiset juuret kiinnostavat. Maassa on yllättävän paljon suomalaisilla juurilla varustettuja perheitä. Kiehtova tieto oli, että suomen kieltä halutaan suomalaistaustaisissa perheissä opiskella ja ylläpitää yllättävän aktiivisesti.

Matkalla tutustuttiin myös median tilanteeseen ja vierailtiin The National Press Klubilla. Klubin entinen puheenjohtaja Donna Leinwand Leger esitteli suomalaisille Klubin kiehtovaa historiaa ja vastaili laajasti delegaation moninaisiin kysymyksiin. Illallispuhujaksi saapunut apulaisprofessori John Callaghan New England Collegesta johdatti kuulijat alan tarkempaan tilanteeseen.

Seuraavan aamun Media & politiikka -paneelikeskustelussa kuultiin taloustoimittaja Mark Schoefferia, entistä Washingtonin kirjeenvaihtaja Chuck Raaschia sekä kampanjamanagerina toiminutta Billy Moorea. Kaikki kolme olivat yhtä mieltä siitä, että vaalien lopputulosta on mahdotonta ennustaa.

Median tilanteen maassa tiivisti kahdeksalla Emmy-palkinnolla palkittu uutistuottaja Jonathan Ebinger: ”Maa on siirtynyt keskeltä oikealle, mutta media on edelleen keskellä.” Ebinger kritisoi mediabisneksen keskittymistä ja oli huolissaan paikallismedian kuolinkouristuksista. ”Samat jutut julkaistaan eri puolilla maata.” Hän totesi myös karun tosiasian journalistien työstä: ”Pitkän jutun kirjoittajille on yhä vähemmän töitä. Lyhyen ja nopean jutun kirjoittajille on töitä.”

Mediapäivän täydensi vierailu Bloombergin politiikkaosastolla, jossa keskusteltiin uutishuonetta johtavan Angela Greiling Keanen kanssa. Hänkin National Press Clubin entisiä puheenjohtajia.

Matkan tarkoitus eli vaalivoittajan ennustaminen osoittautui lopulta vaikeaksi. Yhteinen tulkinta oli kaiken saadun tiedon perusteella, että kaikki on vielä mahdollista. Jatkamme seurantaa kotimaasta käsin.

Teksti: Stina Haaso

Kuvat: Carlos Sunila, Antti Marttinen, Matti Kalliokoski

Tässä näkökulmia matkalta:

https://www.taloustaito.fi/blogit/antti-oksanen/valkoinen-talo-suoltaa-draamaa–paitsi-taloudessa/#4fddade0

/https://www.kdlehti.fi/2024/10/10/washington-dc-nelja-viikkoa-ennen-vaaleja/

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000010753696.html

aa https://www.kotimaa.fi/nakokulma-yhdysvalloista-kasin-maailma-nayttaa-toisenlaiselta//?ohituskaista=PT.15102024

https://www.talouselama.fi/uutiset/trumpin-voitto-muuttaisi-paljon-suomen-on-syyta-varautua-uusvanhaan-isantaan/400a9062-f1bc-486b-8013-7c08cd20400d?fbclid=IwY2xjawGFpXlleHRuA2FlbQIxMQABHRQ9I-ccVBUf1gB21tKoTZwEqYatqINSkVynNkT3mmtUGmT6iETGphv7qg_aem_UJnTVN17P2V_M2-tfoQjEQ

16. elokuuta, 2024

Valtiolla useita syitä jatkaa JSN:n rahoitusta

Hallitus aikoo lopettaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) tukemisen. Oikeusministeriön valmistelussa on noussut esille JSN:n saaman 135 000 euron valtionavun poistaminen. Toteutuessaan se vastaisi vajaata kolmasosaa median itsesäätelyelimenä toimivan JSN:n rahoituksesta.

Päätoimittajien yhdistys pitää rahoituksen lopettamista harkitsemattomana. Valtion osarahoituksen viesti on, että faktapohjainen tiedonvälitys on demokratian turva. Itsesäätely on uskottavampaa ja vaikuttavampaa, kun valtio on rahoituksen kautta mukana.

Julkisen sanan neuvosto on median keskuudessa arvostettu instituutio. JSN:n julkaisemista Journalistin ohjeista poikkeaminen ja siitä seurannut langettava ratkaisu JSN:ltä on toimituksissa iso takaisku ja oppimisen paikka.

JSN:n ratkaisukäytännöt ohjaavat toimituksessa päivittäin tehtäviä ratkaisuja. Vahva ja hyvin toimiva itsesäätelyjärjestelmä tukee siten merkittävällä tavalla totuudenmukaista ja eettisesti korkeatasoista tiedonvälitystä.

JSN on tärkeä paitsi medialle, myös yleisölle. Kuka tahansa voi kannella JSN:oon sitoutuneen median ratkaisuista. Se lisää median kuluttajien suojaa ja vahvistaa samalla medioiden uskottavuutta.

Säästötoimena JSN:n rahoituksen lopettaminen olisi huono. JSN:n heikentäminen lisäisi mediariitojen oikeuskäsittelyjä ja sitä kautta toisi valtiolle lisää kustannuksia.

Julkisen sanan neuvostolla on disinformaation aikakaudella myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa lausutaan seuraavasti. ”On tärkeää, että kansalaisten medialukutaidon ja -osaamisen sekä henkisen kriisinsietokyvyn tukemiseen ja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja torjumiseen osana peruskoulutusta sekä medioiden luotettavaa ja ajantasaista tiedon tuottamista kiinnitetään huomiota.” Julkisen sanan neuvoston tuen lopettaminen olisi pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Päätoimittajien yhdistys katsoo edellä olevaan nojaten, että valtion olisi perusteltua jatkossakin osallistua JSN:n rahoitukseen, vaikka media-ala itse kantaa siitä edelleen päävastuun.

Päätoimittajien yhdistyksen hallitus 16.8.2024