Vuoden 2023 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan keskiviikkona 6.3.2023 suorassa tv-lähetyksessä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 19.30-20.30.
Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.
Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.
Palkintoehdokkaat 2023. Kuva: Kimmo Räisänen
Vuoden journalisti -ehdokkaat: Heikki Heiskanen, Yle, Arja Paananen, Ilta-Sanomat, Vesa Sirén, Helsingin Sanomat.
Vuoden juttu -ehdokkaat: Juttusarja matkailualan kausityöntekijöiden kohtelusta Lapissa, Niina Lavia, Lapin Kansa; ”Masentava sovellus”, työryhmä Kirsi Karppinen, Ada-Maaria Hyvärinen, Niko Salakka, Joel Kanerva ja Asmo Raimonaho, Yle; ”Koulukone”, Hanna Terävä, Ulla Malminen, Henri Forss, Ilkka Kemppinen ja Mårten Lampén, Yle.
Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kenelle tahansa”, Joonas Immonen, Maaseudun Tulevaisuus; juttu gynekologin epäasiallisesta käytöksestä Pietarsaaressa, Moa Mattfolk, Svenska Yle Österbotten; juttu Ukrainan pakolaisten pakkosiirrosta Oulussa, Antti Pasanen ja Silja Aitoaho, Kaleva.
Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen, MTV:n studiouudistukset ja visuaalinen ilme; Mari Paalosalo-Jussinmäki, eeva.fi, Heikki Manninen ja Sami Rainisto, TM Tuuma.
Kenet haluaisit nähdä palkittavan ensi maaliskuussa vuoden journalistina? Mikä uudistus muutti journalismia paremmaksi, ja kuka tai ketkä saivat sen aikaan? Etsimme taas Suomen parasta journalismia. On aika ehdottaa palkinnon saajia.
Suuri Journalistipalkinto on alan merkittävin Suomessa jaettava tunnustus, jonka saajiksi voi tehdä ehdotuksia joulukuun loppuun asti osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi. Voittajaehdokkaat julkistetaan 6.2.2023 ja voittajat 6.3.2023.
Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia ja sananvapautta sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestämisestä vastaa YLE. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.
Palkintokategoriat ovat:
Vuoden journalisti
Vuoden juttu
Vuoden alueellinen juttu
Vuoden journalistinen uudistaja
Hyvä journalismi auttaa ymmärtämään ja asettaa asioita mittasuhteisiin, se tarjoaa yllätyksiä ja on aina yleisöjen puolella. Huippujournalismi voi löytyä uutis- tai aikakausmediasta, televisiosta, radiosta tai verkosta. Pääasia on, että journalisti, juttu tai teko on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2023 aikana. Tässä kriteereitä eri kategorioiden pohdintaan:
Vuoden journalisti
Journalisti, joka on tehnyt erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia ja/tai
on tinkimätön, rohkea uutisten jahtaaja,
on tyylillisesti taidokas, omaääninen journalisti,
on tehnyt vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalista journalistista kerrontaa,
voidaan palkita myös pitkästä ansiokkaasta urasta.
Vuoden juttu
Jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa ja/tai
juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.
Vuoden alueellinen juttu
Jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.
Vuoden uudistaja
Journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen ja/tai
on uudistanut median jakelukanavia ja kerronnan tapoja.
Sama journalisti tai palkittava työ voidaan asettaa ehdolle useampaan palkintoluokkaan. Jos journalisti on saanut aiemmin Suuren Journalistipalkinnon, se ei estä häntä saamasta palkintoa uudelleen.
Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.
Taas etsitään Suomen parasta journalismia. On aika ehdottaa palkinnon saajia.
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestelyistä vastaa MTV. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.
Palkintokategoriat ovat:
Vuoden juttu
Vuoden journalistinen teko
Vuoden alueellinen vaikuttaja*
Vuoden journalistinen pomo
Vuoden journalisti.
*Suuri Journalistipalkinto-kilpailuun on vuonna 2022 lisätty uusi kategoria: Vuoden alueellisesti tai paikallisesti vaikuttavin juttu tai teko. Sarjassa haetaan journalismia, jolla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta. Eri puolilla Suomea tehdään kaiken aikaa loistavaa journalismia, joka ei välttämättä nouse valtakunnalliseen julkisuuteen, jota hallitsevat suurelta osin pääkaupunkiseudulla toimivat valtakunnalliset mediat. Alueellisen journalismin vaikutukset voivat kuitenkin olla erittäin suuret omalla seudullaan. Vaikutukset voivat jatkossa hyvinkin laajeta koko maahan, mutta silloin usein yhteys alkuperäisiin journalistisiin tekoihin on jo haalentunut tai haihtunut.
Ehdotuksia kaikkiin sarjoihin voi jättää joulukuun loppuun asti osoitteessa www.suurijournalistipalkinto.fi. Voittajaehdokkaat julkistetaan 2.2.2023 ja voittajat 8.3.2023 klo 21 suorassa tv-lähetyksessä MTV3-kanavalla.
Huippujournalismi voi löytyä sanoma- tai aikakauslehdestä, televisiosta, radiosta tai internetistä. Pääasia on, että journalisti, juttu, vaikuttaja, pomo tai teko on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2022 aikana.
Sama journalisti tai palkittava työ voidaan asettaa ehdolle useampaan palkintoluokkaan. Jos journalisti on saanut aiemmin Suuren Journalistipalkinnon, se ei estä häntä saamasta palkintoa uudelleen.
Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.
Yhteiskuva Copyright: Sanoma. Kuva: Juha Salminen / HS
Suuri Journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan tiistaina 3.5.2022 suorassa lähetyksessä Nelosella ja Ruudussa kello 19.
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme.
Palkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 alkaen. Vuodesta 2019 lähtien palkinnon on myöntänyt Päätoimittajien yhdistys yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa. Tänä vuonna päävastuu järjestelyistä on Sanomalla.
Huippujournalismi voi löytyä sanoma- tai aikakauslehdestä, televisiosta, radiosta tai digitaalisilta alustoilta. Pääasia on, että Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalistinen pomo tai Vuoden journalisti on edistänyt laadukasta ja yhteiskunnallisesti merkittävää journalismia Suomessa palkinnonjakoa edeltäneen kalenterivuoden aikana.
Suuri journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat:
VUODEN JOURNALISTI
Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat
Tuomas Manninen on ehkä Suomen tunnistettavin uutistekstien kirjoittaja. Niin pientä uutista ei olekaan, ettei hänen uniikki tyylinsä paistaisi tekstistä läpi. Eivätkä hänen pikkujuttunsa oikeasti ole pieniä. Uutisvirtojen katveiden tapahtumat kasvavat hänen käsittelyssään osuviksi ja humoristisiksi tarinoiksi suomalaisesta sielunmaisemasta. Lisämaustetta juttuihin tuo laaja yleissivistys. Manninen on kuin lintuharvinaisuus, jota kannattaa tulla bongaamaan kauempaakin.
Olli Haapakangas, Yle Radio Suomi
Olli Haapakankaalla on täysin tunnistettava ja jäljittelemätön tapa käsitellä aiheita, joita pidetään arkipäiväisinä, mutta jotka ovat suuria ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kun Haapakangas tekee ohjelmia Suomen pikkupaikkakunnista, huoltoasemista tai vaikkapa hiustyyleistä, voi häntä pitää myös merkittävänä suomalaisen kulttuurihistorian tulkkina ja tallentajana. Jos kerran kuuntelee Haapakangasta, ei hänen vangitsevaan läsnäoloonsa, huumoriinsa ja tekemisen intohimoonsa voi olla kiinnittämättä huomiota.
Paavo Teittinen, Helsingin Sanomat
Paavo Teittinen nostaa vuodesta toiseen esiin epäkohtia, jotka muuten jäisivät virallisen Suomen katseen ulottumattomiin. Jutuista paistavat valtava työmäärä, huolellisuus ja ainutlaatuiset tiedonlähteet. Lisäksi jutut on rakennettu taitavasti ja kirjoitettu vetävästi. Vuonna 2021 Teittinen paljasti puutteita ihmiskauppaa koskevissa poliisitutkinnoissa. Jutut toivat esiin haavoittuvimpien ihmisten heikon aseman, paljastivat puutteita poliisiin omassa laillisuusvalvonnassa ja johtivat lukuisten rikostutkintojen uudelleen avaamiseen.
VUODEN JUTTU
Marko Junkkari, Tommi Nieminen ja Sami Kero, Helsingin Sanomat: Oletko sinä Perttu Nousiainen?
Juttukokonaisuus Nuorisosäätiön miljoonat hukanneesta Perttu Nousiaisesta kertoi yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta, mutta se oli samalla taitavasti rakennettu jännitystarina. Tekijät syventyivät perusteellisesti Nuorisosäätiön tapahtumiin ja jatkoivat sitten klassiselle kyttäyskeikalle sveitsiläiseen hiihtokeskukseen. Sitkeän seuraamisen jälkeen Nousiainen avautui pakomatkastaan toimittajille ja matkusti heidän mukanaan Suomeen. Lopuksi toimittajat raportoivat tuoreeltaan Nousiaisen kiinniotosta. Ansiokkaassa jutussa yhdistyivät tutkivan journalismin, reaaliaikaisen tarinankerronnan ja kuvajournalismin parhaat piirteet.
Jarno Liski, Iltalehti: Valtiontalouden tarkastusvirastoa käsittelevä juttukokonaisuus
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin irtisanominen eduskunnan täysistunnossa oli historiallinen päätepiste prosessille, jossa Jarno Liskillä oli aivan olennainen rooli. Kovassa uutiskilpailussa hän onnistui toistuvasti tekemään paljastuksia ja vetämään keskustelua kohti uusia kysymyksiä. Liskin jutut nostivat julkisuuteen paitsi pääjohtajan virkavirheitä, myös periaatteellisia kysymyksiä viraston roolista ja tehtävästä. Juttukokonaisuus vahvisti entisestään Liskin asemaa yhtenä Suomen keskeisimpänä tutkivana journalistina.
Satu Kakkori ja Katri Nieminen, Keskisuomalainen: Jyväskylän vesilaitoksen myyntiin liittyvä juttukokonaisuus
Satu Kakkorin ja Katri Niemisen jutuissa käsiteltiin monipuolisesti Jyväskylän vesilaitoksen yksityistämiseen liittyviä vaiheita ja aihe levisi myös lukuisiin muihin medioihin. Keskustelu johti lähes 90000 nimen Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Nyt valtioneuvostossa valmistellaan lainsäädäntöä, jolla vesihuollon yksityistäminen estetään tai sitä rajoitetaan. Jutut ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka paikallinen media voi nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen valtakunnalliseen julkisuuteen ja päätöksentekoon.
VUODEN JOURNALISTINEN TEKO
Anne Leppäjärvi ja Reetta Nousiainen: Haaga-Helian maahanmuuttajajournalistien koulutus
Maahanmuuttajataustaisten journalistien määrä on Suomessa melko pieni. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun koulutusohjelma pyrkii muuttamaan tilannetta auttamalla muualta muuttaneita journalisteja tekemään työtään uudessa kotimaassaan. Samalla uudet tekijät antavat suomalaiselle journalismille uusia mahdollisuuksia laajentua aiheisiin ja näkökulmiin, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Hanke tuo lisää monipuolisuutta kansainvälistyvän Suomen journalismiin.
Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu -kirja
Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo käsitteli kirjassaan tapahtumia, jotka alkoivat hänen nimiteltyään oululaista kuntavaaliehdokasta Facebookissa mm. natsiksi ja rasistiksi. Hän eritteli vuosikausia kestänyttä oikeusprosessia, verkkovihaa ja poliittista trollausta niin oman elämänsä kuin sananvapauden näkökulmasta. Hän puolusti rohkeasti oikeutta arvostella politiikassa toimivaa ja julkisesti ihmisryhmiä halventavaa henkilöä. Kirjan julkaisemisen jälkeen korkein oikeus kumosi hovioikeuden Vehkoolle antaman tuomion ja hylkäsi kunnianloukkausta koskeneen syytteen.
Jussi Jormanainen, Pekka Laine, Olli Laine ja J-P Pulkkinen, Yle: Politiikka-Suomi
Ylen Suomi-sarjaa jatkanut Politiikka-Suomi oli vaikuttava voimannäyte. Kymmentä jaksoa varten haastateltiin yli sataa poliitikkoa ja asiantuntijaa. Poliitikot saivat rauhassa kertoa oman näkökulmansa käsiteltäviin asioihin, mikä loi haastatteluihin poikkeuksellisen rennon ja avoimen tunnelman. Ohjelmasarja toi tuoreella tavalla esiin politiikan tapahtumien taustoja sekä päättäjien inhimillisiä tunteita ja kipupisteitä.
VUODEN JOURNALISTINEN POMO
Laura Kolu, STT
Laura Kolu pitää STT:n 24h-toimituksen päällikkönä eleettömän tehokkaasti huolta siitä, että kansallisen uutistoimiston uutistoiminta sujuu aina tilanteesta riippumatta vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä ja vuodenaikoina. Suoraan Kolun alaisuudessa työskentelee yli 60 eri-ikäistä journalistia erilaisissa tehtävissä. Vaikka resurssien järjestely vaatii jatkuvaa ongelmanratkaisua ja hyvää mielikuvitusta, Kolu pyrkii ottamaan kaikessa huomioon työntekijöiden jaksamisen ja kunkin henkilökohtaiset toiveet. Hän on onnistunut erinomaisesti sekä rekrytoijana, alaistensa urapolkujen rakentajana että haastavien juttuprojektien mahdollistajana.
Timo Paunonen, Ilta-Sanomat
Timo Paunonen on tehnyt pitkän uran eri esimiestehtävissä Ilta-Sanomissa. Hän on yli 20 viime vuoden aikana ollut mm. uutispäällikkö, toimituspäällikkö ja nyt näkökulmatoimituksen esimies.
Paunonen on laajasti sivistynyt, henkeen ja vereen uutismies, joka on aina johtanut joukkoja edestä. Hänellä on ollut esimiestyössään valmentava ote jo paljon ennen kuin konsultit olivat koko termiä keksineetkään. Paunosella on aina aikaa kuunnella, auttaa ja opastaa. Yhtä intohimoisesti kuin hän on kehittänyt Ilta-Sanomien yhteiskunnallista journalismia, hän on halunnut kehittää ihmisiä. Hänen koulunsa läpi käyneitä journalisteja työskentelee kymmenittäin ympäri Suomen mediakenttää. Timo Paunonen väitteli tohtoriksi syksyllä 2021. Hänen väitöskirjansa käsitteli poliitikkojen ja median suhteita.
Maria Vesterinen, Turun Sanomat
Maria Vesterinen johtaa Turun Sanomien perinteikästä urheilutoimitusta ja yhdessä kulttuuritoimituksen päällikön kanssa lehden lukemisto-osiota, johon kuuluvat muun muassa kakkoskansi sekä teema- ja viikonloppuaineistot. Vesterinen on asiantunteva, tavoitteellinen, uudistava ja ihmisläheinen esihenkilö. Hän johtaa alaisiaan luontevalla ja kannustavalla tavalla. Hän on tuonut Turun Sanomien urheilujournalismin nykypäivän digitaaliseen maailmaan. Hän on hyvä esimerkki osastorajat ylittävästä toimivasta yhteistyöstä. Vesteriseen voivat luottaa niin toimituksen johto, alaiset kuin koko työyhteisö.
