Archive

Avainsana: journalismi

Uutiset

13. maaliskuuta, 2025

Antti Kokkonen valittiin PTY:n puheenjohtajaksi

Antti Kokkonen
Antti Kokkonen

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 13.3.2025. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin Jouni Kemppaisen seuraajaksi yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riikka Räisänen Ylestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Johanna Lahti valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Jussi Kärki 2. varapuheenjohtajaksi.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 110 euroon aktiiveilta ja 55 euroon seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2024 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025.

Vuoden aikana on jo toteutettu vaalimatka Saksaan. Luvassa on vielä alkukesästä kotimaan opintomatka Vaasaan ja Pohjanmaalle sekä seniorien matka Gdanskiin. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.

Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Alkuvuoden ohjelmassa on vielä edessä mm. vierailut Suomen Pankkiin, Yleisradioon ja SAK:hon sekä keskustelutilaisuus tekoälystä.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Antti Marttinen

11. maaliskuuta, 2025

PTY korostaa Ylen läpinäkyvyyttä ja riippumattomuutta

”Päätoimittajayhdistys pitää tärkeänä, että Yleisradion riippumattomuus sekä poliittisista päättäjistä, elinkeinoelämästä että muista yhteiskunnallisista eturyhmistä on vahvaa ja vahvistuu edelleen”, todetaan PTY:n lausunnossa hallituksen esityksestä Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamiseksi.

”Riippumattoman journalismin merkitys korostuu aikoina, jolloin valeuutiset ja hybridivaikuttaminen voimistuvat.

Ylen on pystyttävä kaikissa oloissa suoriutumaan paitsi journalistisesta tehtävästään myös turvaamaan viestinnän huoltovarmuutta yhdessä muun vastuullisen median kanssa.

Ylen hallintoneuvostolla on keskeinen vastuu yhtiön suoriutumisesta sen perustehtävissä Molemmilla kansalliskielillä ja saameksi tarjottavan palvelun lisäksi Ylellä on erityisen tärkeä tehtävä kielivähemmistöjen ja erityisryhmien tavoittamisessa. Yhtiön asema on tulevaisuuden mediakentässäkin keskeinen, mutta samalla on huolehdittava, ettei se heikennä muun median toimintaedellytyksiä.

Päinvastoin yhtiöllä on mahdollisuuksia myös vahvistaa koko suomalaisen median asemaa erityisesti teknistä kehitystä ja tekoälyä hyödyntävillä kehityshankkeillaan, joita muu media voi halutessaan markkinaneutraalisti käyttää.

Yleisradio käyttää jatkossakin ison määrän julkisia varoja. Tämän takia on välttämätöntä, että Yle kertoo taloudestaan yhä avoimemmin ja oma-aloitteisesti. Läpinäkyvyys parantaa myös Ylen toiminnan hyväksyttävyyttä kansalaisten ja muiden toimijoiden silmissä.”

28. helmikuuta, 2025

Ehdokkaat Suuren Journalistipalkinnon 2024 voittajiksi

Vuoden 2024 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan keskiviikkona 12.3.2025.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.

Palkintoehdokkaat 2024:

Vuoden journalisti -ehdokkaat: Iida Tikka, Yle, Marko Lempinen, Ilta-Sanomat, Mari Julku, Iltalehti.

  • ”Kriteerit: Vuoden journalisti(ehdokas) tekee erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia. Hän on tinkimätön ja rohkea uutisten jahtaaja, tyylillisesti taidokas ja omaääninen journalisti. Vuoden journalisti saattaa myös työskennellä kuvajournalismin puolella: hän tekee vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalisen journalismin kerrontaa.

Vuoden juttu -ehdokkaat: ”Mika Waltarin salaisuus”, Venla Rossi, Helsingin Sanomat; ”MTV:n tiedot: Suomi jäi Ville Tavion päätöksellä pois Ukraina-liittoumasta – syynä maininta seksuaalivähemmistöistä”, Alec Neihum, MTV Uutiset; ”En ole mikään rasisti, mutta”, Joonas Immonen, Ilta-Sanomat.

  • ”Kriteerit: Vuoden jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa. Vuoden juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.”

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”32-vuotias Simo Keskinen on juonut poikkeuksellisen määrän alkoholia ja voi kuolla pian”, Minna Ala-Heikkilä, Aamulehti; ”Muovisilppua lannoitteeksi”, Taneli Laine, Aimo Vainio ja Paula Liesmäki, Maaseudun Tulevaisuus; ”Keski-Pohjanmaan soten kriisi (useita juttuja)”, Keskipohjanmaan toimitus

  • ”Kriteerit: Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.”

Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Jaakko Keso, Yle Kioski; Satakieli, Haaga-Helia, Radion tekoälyuutiset, STT&Bauer Media.

  • ”Kriteerit: Vuoden uudistaja on yksittäinen journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen. Vuoden uudistaja voi myös olla journalisti tai työryhmä, joka on uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.

Valintojen tarkemmat perustelut: https://www.suurijournalistipalkinto.fi/

16. elokuuta, 2024

Valtiolla useita syitä jatkaa JSN:n rahoitusta

Hallitus aikoo lopettaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) tukemisen. Oikeusministeriön valmistelussa on noussut esille JSN:n saaman 135 000 euron valtionavun poistaminen. Toteutuessaan se vastaisi vajaata kolmasosaa median itsesäätelyelimenä toimivan JSN:n rahoituksesta.

Päätoimittajien yhdistys pitää rahoituksen lopettamista harkitsemattomana. Valtion osarahoituksen viesti on, että faktapohjainen tiedonvälitys on demokratian turva. Itsesäätely on uskottavampaa ja vaikuttavampaa, kun valtio on rahoituksen kautta mukana.

Julkisen sanan neuvosto on median keskuudessa arvostettu instituutio. JSN:n julkaisemista Journalistin ohjeista poikkeaminen ja siitä seurannut langettava ratkaisu JSN:ltä on toimituksissa iso takaisku ja oppimisen paikka.

JSN:n ratkaisukäytännöt ohjaavat toimituksessa päivittäin tehtäviä ratkaisuja. Vahva ja hyvin toimiva itsesäätelyjärjestelmä tukee siten merkittävällä tavalla totuudenmukaista ja eettisesti korkeatasoista tiedonvälitystä.

JSN on tärkeä paitsi medialle, myös yleisölle. Kuka tahansa voi kannella JSN:oon sitoutuneen median ratkaisuista. Se lisää median kuluttajien suojaa ja vahvistaa samalla medioiden uskottavuutta.

Säästötoimena JSN:n rahoituksen lopettaminen olisi huono. JSN:n heikentäminen lisäisi mediariitojen oikeuskäsittelyjä ja sitä kautta toisi valtiolle lisää kustannuksia.

Julkisen sanan neuvostolla on disinformaation aikakaudella myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa lausutaan seuraavasti. ”On tärkeää, että kansalaisten medialukutaidon ja -osaamisen sekä henkisen kriisinsietokyvyn tukemiseen ja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja torjumiseen osana peruskoulutusta sekä medioiden luotettavaa ja ajantasaista tiedon tuottamista kiinnitetään huomiota.” Julkisen sanan neuvoston tuen lopettaminen olisi pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Päätoimittajien yhdistys katsoo edellä olevaan nojaten, että valtion olisi perusteltua jatkossakin osallistua JSN:n rahoitukseen, vaikka media-ala itse kantaa siitä edelleen päävastuun.

Päätoimittajien yhdistyksen hallitus 16.8.2024

21. helmikuuta, 2024

PTY:n lausunto Journalistin ohjeiden päivittämisestä

Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvosto nauttivat päätoimittajien keskuudessa suurta arvostusta. Myös työryhmän esitys Journalistin ohjeiden päivittämisestä on tervetullut. Se selkiinnyttää ohjeita ja tuo ne terminologisesti nykypäivään. Eräitä ongelmia esitykseen kuitenkin sisältyy. Julkaisupäätöksistä vastaavien päätoimittajien on voitava tulkita Journalistin ohjeita tekstin perusteella mahdollisimman selkeästi, ilman turhaa tulkinnanvaraisuutta, joka pahimmillaan lisää ammattikunnassa epävarmuutta.

Päätoimittajien yhdistys pitää Journalistin ohjeiden ensimmäistä kohtaa JO 1 (Uusi muotoilu: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu) keskeisenä ja kaikkia muita ohjeiden kohtia ohjaavana. Alla olevissa ohjekohdissa yleinen pyrkimys varovaisuuden korostamiseen on paitsi tulkinnanvarainen myös haitallinen JO1:n eli yleisön tiedonsaantioikeuden kannalta. Se saattaa rajoittaa sananvapautta.

JO 15:n muotoilu (Otsikolle, ingressille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydettävä sisällöstä kate, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia) on epäonnistunut viimeisen lauseen osalta. Tämä määrittely on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Nykyinen säännöstö on tätä muotoilua parempi ja täysin riittävä. Mediassa pitää voida tehdä luovia ja jopa nokkelia sekä monimerkityksellisiä otsikoita ja vastaavia nostoja, jotka houkuttavat yleisöä sisällön pariin.

Ehdotettu JO 18 (Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa) on loppuosaltaan ongelmallinen. Toimituksilta ei voi edellyttää aina arviota siitä, kuinka hyvin haastateltava tuntee median toimintatapoja.

JO 23:een (Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta, terveydentilaa, parisuhteita tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei myöskään saa tuoda esiin asiattomasti tai halventavasti) tehty lisäys asiattomasti on yhtä lailla liian paljon tulkinnanvaraa sisältävä ja tarpeeton. Halventavan ilmaisun kielto on riittävä ja perusteltu.

JO 27:ssa (Sairaus- tai kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta) on tarpeeton kehotus ohjeistaa yleisöä. Se ei kuulu Journalistin ohjeisiin.

Työryhmä ehdottaa uutta pykälää JO 28 (Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta). Työryhmän ilmeisenä tarkoituksena on ollut ensi sijassa suojella ulkomaiden kriisi- tai sota-alueiden ihmisiä. Pykälän muut mahdolliset tulkinnat jäävät epämääräisiksi ja voivat käytännössä rajoittaa uutisointia laajastikin. Tässä asiassa nykyinen sääntely on täysin riittävää.

Ehdotettu JO 30: (Kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä, epäillyn tai syytetyn nimen, kuvan tai muiden tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen). Varovaisuuden käsite on tässä yhteydessä epämääräinen. Alan käytäntöjen mukainen ja riittävän selkeä ilmaisu olisi ”…tietojen käytössä on noudatettava huolellista harkintaa.”

Työryhmä on tehnyt ehdotuksen myös Journalistin ohjeita täydentävän, yleisön tuottamaa sisältöä koskevan liitteen uudistamiseksi.

Päätoimittajien yhdistyksen mielestä median vastuuta ei voi ulottaa median käyttämissä verkkoalustoissa, kuten sosiaalisessa mediassa julkaistuihin yleisön tuottamiin sisältöihin. Sosiaalisen median alustojen kuuluu itse kantaa vastuu julkaisemastaan sisällöstä. Journalistin ohjeiden on kestettävä aikaa ja nyt emme tiedä, millaisia sosiaalisen median alustat ovat tulevaisuudessa ja mahdollistavatko ne edes ulkopuolista moderointia.

PTY:n hallitus 21.2.2024