Eeva Sederholm: Kutsuimme itsemme kylään Lontoon mediataloihin

1. heinäkuuta, 2026


PTY ja Kopiosto mahdollistivat minulle opintomatkan Lontooseen kesäkuun alussa 2026. Suunnittelin omatoimimatkan yhdessä virolaisen tutkivan journalismin julkaisun, Eesti Expressin, päätoimittajan Merili Nikkolon kanssa. Tutustuimme Merilin kanssa edelliskesänä Oxfordissa Reuters-instituutin kurssilla. Itse työskentelen sisältöpäällikkönä A-lehdillä, joka julkaisee esimerkiksi Apua.

Saimme sovittua neljä vierailua. Tapasimme Financial Timesissa visuaalista journalismia kehittävän Sam Joinerin, The Bureau of Investigative Journalism –julkaisun toimituksessa uusista formaateista vastaavan Frankie Goodwayn sekä yleisötuottajan Kat Pirnakin, BBC:llä kasvusta ja somesta vastaavan Jonny McGuiganin sekä aikakauslehtijulkaisija Condé Nastissa yleisöstrategiasta vastaavan Sarah Marshallin. Olimme suorastaan häkeltyneitä siitä, miten paljon aikaa he antoivat meille pikkumaiden pikkumedioiden pomoille. Toisaalta ovet varmasti aukesivat helposti, koska Apu-lehti ei suoranaisesti kilpaile esimerkiksi The New Yorkerin kanssa.

Yleisön tavoittamisen haasteet tuntuivat olevan kaikkia yhdistävä keskustelunaihe, osalla akuutimpi kuin toisilla. Vierailuilla yllättävää puolestaan oli, että tekoälystä keskusteltiin hyvin vähän Pohjoismaihin verrattuna.

3 nostoa reissulta:

  1. Mikä on mediabrändin merkitys tekoälyajassa?
    Tekoälyajassa korostuu se, että mediabrändi tietää, mitä on ja mitä ei ole. Paljon aikaa ja tupakkia käytetään sen pohtimiseen, mitä tehdään ja miksi, mitä jätetään tekemättä. Isot mediatalot selvästi haluavat näyttäytyä uusillekin lukijoille nimenomaan median oman brändin kautta. Esimerkiksi vaikuttajayhteistyöstä on käyty keskusteluja, mutta riskit on nähty liian suuriksi. Osa piti ovea auki sillekin.
  2. Sama sisältö, eri muodot ja kanavat
    Keskeinen kehityssuunta on Suomessakin puhuttanut sisällön variointi eri formaatteihin ja jakelukanaviin. Paljon pohditaan sitäkin, kuinka paljon arvoa kannattaa laittaa sille, että yleisö saadaan omille alustoille. Riittääkö se, että ihmiset törmäävät luotettavaan journalismiin ja julkaisun brändiin eri puolilla digitaalista maailmaa? Vastaus riippuu mediasta ja sen strategiasta, mutta aiempaa enemmän arvostetaan ihan vain jonkinlaista törmäämistä jossakin kanavassa.
  3. Jos uskaltaa kysyä, ovet saattavat aueta
    Oppimisen metodina kollegan kanssa järjestetty omatoimimatka on hyvä ja varmasti myös edullinen vaihtoehto alan seminaareille. Seminaarien sankaritarinoiden sijaan saattaa päästä lähemmäs todellista arkea, haasteita ja onnistumisia. Kiitän PTY:tä apurahasta, joka mahdollisti oman ammattitaitoni kehittämisen.

Eeva Sederholm