Laadukas journalismi on juomaveden kaltainen julkishyödyke, johon kansalaisilla on oikeus ja jota valtioiden kannattaa tukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laatujournalismilla on iso merkitys demokratian toimivuuden kannalta niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin. Tämän vuoksi pysyvä journalismin tuki olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja perusteltua.
Näin todetaan Päätoimittajien yhdistyksen lausunnossavaltioneuvoston asetusluonnoksesta valtionavustukseksi tiedonvälityksen ja uutismedioiden tukemiseen vuonna 2023.
Nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa entisestään kattavan, monipuolisen ja luotettavan tiedonvälityksen merkitystä. Kyse on tiedon huoltovarmuudesta, kuten harkinnanvaraisen mediatuen perusteluissa sanotaan.
Journalismin ansaintamallit ovat voimakkaasti muuttumassa, kun kansainväliset alustayhtiöt ottavat alati kasvavan siivun digitalisoituvasta mainonnasta ja hankaloittavat sisältömyyntitulojen kasvattamista jakamalla journalismia ilmaiseksi kuluttajille. Suomen tulisi muiden pohjoismaiden tavoin tukea journalismia pysyvällä ja valikoimattomalla tavalla. Yksinkertaisin keino tähän olisi sanomalehtitilausten arvonlisäveron alentaminen.
Postilain muutosten (HE 58/2022 vp) hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä (EV 246/2022 vp). Pikavauhtia valmisteltu asetus tuesta on kannatettava. Hallituksen esittämällä aikataululla on perusteltua, että tuki jaetaan samoilla perusteilla kuin valtionavustusta journalistisen sisällön edistämiseen eli niin sanottua median koronatukea jaettiin vuonna 2020 (679/2020).
Pitkällä aikavälillä journalismin tuki tulisi saada kohdistettua suoremmin laatujournalismin tuottamiseen sen sijasta, että tuetaan mediayhtiöitä. Hyvä journalismin tukijärjestelmä pitää sisällään valikoimattoman tuen lisäksi harkinnanvaraisen tuen. Harkinnanvarainen tukielementti tukilautakuntineen ei ole kummajainen, vaan yleinen käytäntö monissa Euroopan maissa. Harkinnanvaraisen tuen myöntämiseen tarvitaan poliittisesti ja taloudellisesti täysin riippumaton, journalismin asiantuntijoista koostuva toimielin. Ilman itsenäistä ja täysin riippumatonta mediatukilautakuntaa harkinnanvaraisen tuen jakaminen on mahdotonta.
Mediataloissa on jouduttu säästämään ja journalistien määrä on vähentynyt tuntuvasti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Säästöt ovat kohdistuneet maakuntamedioissa erityisen voimakkaasti aluetoimituksiin, koska ilmestymispaikkakunnan tekijäresurssia ei ole voitu vaarantaa säästöjen keskelläkään. Siksi on erityisen perusteltua suunnata tukea alueelliselle ja paikalliselle journalismille, jotta estetään uutiserämaiden syntyminen.
Asetusluonnoksessa hahmotellun valtionavustuksen hakuprosessin tulee olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Koronatuen jakamisen malli täytti vain vaivoin tämän kriteerin ja hakumenettelyn edelleen keventäminen olisi toivottavaa.
Päätoimittajayhdistykset (PTY, APY ja PPY) järjestivät 7. helmikuuta mediapaneelin seuraavan eduskuntakauden mediaa koskevista kysymyksistä.
Mukana päätoimittaja Jussi Kärjen juontamassa paneelissa olivat kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat:
liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd)
eduskuntaryhmän 2. varapj. Lulu Ranne (per)
kansanedustaja, puoluevalt. puheenjohtaja Heikki Autto (kok)
varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk)
eduskuntaryhmän 2. varapj Jenni Pitko (vihr)
eduskuntaryhmän 1. varapj Pia Lohikoski (vas)
Paneelissa käsiteltiin toimia, joilla voidaan turvata seuraavalla hallituskaudella moniäänisen ja vahvan suomalaisen median toimintaedellytykset. Esille nousivat mm. sananvapauden ongelmat, arvonlisäverokysymykset, jakelutuen kestoa ja Postin muuta toimintaa koskevat haasteet sekä yksityisen ja julkisen tiedonvälityksen tehtävät ja tasapaino.
Päätoimittajien yhdistys – Chefredaktörernas förening vietti 50+1 -vuotisjuhliaan toukokuun alussa. Yhdistys perustettiin 4.5.1971 ravintola Palacessa, ja sen kunniaksi myös 50+1 -vuotisjuhlalounas nautittiin ravintola Palacen Juhlasalissa 4.5.2022. Korona oli estänyt tasavuosien juhlimisen vuotta aikaisemmin.
Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Minna Holopainen, joka korosti laadukkaan journalismin ja vapaan tiedonvälityksen erityistä merkitystä tilanteessa, jossa lähes naapurissamme käydään veristä sotaa.
Tilaisuuden juontanut PTY:n varapuheenjohtaja Jouni Kemppainen haastatteli Sanoman suuromistaja Antti Herliniä ja haastoi hänen näkemyksiään mediaan investoimisesta ja median tulevaisuudesta.
Yhdistyksen seniorijäsen, syksyllä 2021 Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen satavuotisesta mediakilpailusta väitellyt Jyrki Vesikansa loi puheenvuorossaan katsauksen päätoimittajuuden historiaan.
Tilaisuus kokosi yhteen noin 60 yhdistyksen jäsentä. Paikalla olivat yhdistyksen aikaisemmista puheenjohtajista Erkki Teikari (1987-88), Aimo Massinen (1989-91), Jukka Vehkasalo (1997-98), Kari Hokkanen (2006-07) ja Arno Ahosniemi (2013-2019) sekä aikaisemmista pääsihteereistä Lauri Kontro ja Kalle Heiskanen.
Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 25.3.2022. STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen valittiin uudelle kaudelle yhdistyksen puheenjohtajana.
Johtokuntaan valittiin lisäksi Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riikka Räisänen Ylestä (uusi) sekä Erja Yläjärvi Hufvudstadsbladetista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.
Puheenjohtaja Minna Holopainen ja uusi johtokunnan jäsen Riikka Räisänen.Kokouksen yhteydessä luovutettiin ansiomerkit kolmelle yhdistyksen jäsenelle: Kyösti Karvonen (vas), Arno Ahosniemi ja Tapio Sadeoja. Neljäs ansiomerkin saaja Susanna Ginman ei päässyt paikalle.
Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Korona-aika on vaikeuttanut suunnitelmallista toimintaa, mutta sen myötä on myös löydetty toimiva yhdistelmä nopeita etätilaisuuksia uutistapahtumien yhteyteen ja yhteisiä läsnätilaisuuksia syvällisempään ja monipuolisempaan yhteydenpitoon.
Toukokuussa tulee kuluneeksi 51 vuotta yhdistyksen perustavasta kokouksesta ja sen kunniaksi järjestetään 50+1 -juhlatilaisuus yhdistyksen perustamispäivänä. Korona-ajasta johtuneen tauon jälkeen pyritään järjestämään jälleen myös opintomatkoja ulkomaille.
Vuosikokouksessa oli ensimmäisessä käsittelyssä yhdistyksen sääntömuutos, jossa erityisesti yhdistyksen tarkoituspykälän sananmuotojen asua hiottiin vallitsevaa toimintaa vastaavaksi. Uudessa muotoilussa korostetaan toimintaa sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden puolustamiseksi. Muutos käsitellään vielä toisessa yhdistyksen kokouksessa.
Suomalaiset päätoimittajien yhdistykset – aikakausmedioiden APY, uutismedioiden PTY sekä paikallismedioiden PPY – lahjoittivat yhteisesti 10 000 euroa sodan jaloissa työskentelevien ukrainalaisten journalistien tukemiseen.
Tuki kanavoidaan Kansainvälisen journalistiliitto IFJ:n ja Euroopan journalistiliitto EFJ:n perustamaan Ukrainan journalistien tukirahastoon, joka toimittaa ja koordinoi muun muassa journalistien evakuointeja, ensiaputarvikkeita ja muuta lääketieteellistä apua sekä turvavarusteita kuten sirpaleliivejä ja kypäriä sodan keskellä työskenteleville journalisteille. Lahjoituksessa on käytetty Kopioston yhdistyksille maksamia Kopiostokorvauksia.
