Keskipohjanmaan toimitus palkittiin maaliskuussa 2025 Suurella Journalistipalkinnolla.
Suomalaisen median vahvuutena on riippumaton journalismi. Toimitukset tekevät ratkaisut puhtaasti journalistisin perustein. Journalistin ohjeiden mukaan tätä päätösvaltaa ei missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Tämä on ollut yksi peruste sille, että Suomi on toistaiseksi sijoittunut hyvin Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemissa vuosittaisissa lehdistönvapautta mittaavissa vertailuissa.
Muun muassa Keskipohjanmaa-lehteä, Kainuun Sanomia ja lukuisia paikallislehtiä julkaiseva Hilla-konserni on irtisanonut Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajan ja paikallislehtien päätoimittajien esihenkilönä toimineen johtajan. Irtisanomisten taustalla ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan olleet näkemyserot päätoimittajien ja yhtiön toimitusjohtajan välillä. Päätoimittajat ovat halunneet pitää kiinni toimitukselle kuuluvasta itsenäisestä päätösvallasta. Yhtiön johdossa taas on pyritty horjuttamaan sitä muun muassa uhkailemalla päätoimittajia irtisanomisilla ja rajoittamalla päätoimittajien sananvapautta.
Päätoimittajien yhdistys (PTY) tuomitsee Hilla-konsernin menettelyn. PTY:n mukaan toimitusten riippumattomuuden kyseenalaistaminen on vakava uhka lehdistönvapaudelle ja sananvapauden toteutumiselle Suomessa. Toimitusten tulee olla riippumattomia paitsi ulkopuolisista tahoista, myös yhtiön sisäisistä paineista.
PTY muistuttaa myös, että mediayhtiöiden liiketoiminnan ydin on puolueeton ja riippumaton journalismi. Siksi toimituksen painostaminen on paitsi sananvapauden kannalta tuomittavaa, myös yhtiön liiketoiminnan kannalta lyhytnäköistä.
Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 13.3.2025. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen valittiin Jouni Kemppaisen seuraajaksi yhdistyksen puheenjohtajana.
Hallitukseen valittiin lisäksi Ilkka Ahtiainen MTV:stä, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riikka Räisänen Ylestä, Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista sekä Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Johanna Lahti valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Jussi Kärki 2. varapuheenjohtajaksi.
Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 110 euroon aktiiveilta ja 55 euroon seniorijäseniltä.
Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2024 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025.
Vuoden aikana on jo toteutettu vaalimatka Saksaan. Luvassa on vielä alkukesästä kotimaan opintomatka Vaasaan ja Pohjanmaalle sekä seniorien matka Gdanskiin. Myös syyskaudella pyritään järjestämään vielä yksi opintomatka.
Tilaisuuksia järjestetään poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä myös kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Alkuvuoden ohjelmassa on vielä edessä mm. vierailut Suomen Pankkiin, Yleisradioon ja SAK:hon sekä keskustelutilaisuus tekoälystä.
Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.
Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.
”Päätoimittajayhdistys pitää tärkeänä, että Yleisradion riippumattomuus sekä poliittisista päättäjistä, elinkeinoelämästä että muista yhteiskunnallisista eturyhmistä on vahvaa ja vahvistuu edelleen”, todetaan PTY:n lausunnossa hallituksen esityksestä Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamiseksi.
”Riippumattoman journalismin merkitys korostuu aikoina, jolloin valeuutiset ja hybridivaikuttaminen voimistuvat.
Ylen on pystyttävä kaikissa oloissa suoriutumaan paitsi journalistisesta tehtävästään myös turvaamaan viestinnän huoltovarmuutta yhdessä muun vastuullisen median kanssa.
Ylen hallintoneuvostolla on keskeinen vastuu yhtiön suoriutumisesta sen perustehtävissä Molemmilla kansalliskielillä ja saameksi tarjottavan palvelun lisäksi Ylellä on erityisen tärkeä tehtävä kielivähemmistöjen ja erityisryhmien tavoittamisessa. Yhtiön asema on tulevaisuuden mediakentässäkin keskeinen, mutta samalla on huolehdittava, ettei se heikennä muun median toimintaedellytyksiä.
Päinvastoin yhtiöllä on mahdollisuuksia myös vahvistaa koko suomalaisen median asemaa erityisesti teknistä kehitystä ja tekoälyä hyödyntävillä kehityshankkeillaan, joita muu media voi halutessaan markkinaneutraalisti käyttää.
Yleisradio käyttää jatkossakin ison määrän julkisia varoja. Tämän takia on välttämätöntä, että Yle kertoo taloudestaan yhä avoimemmin ja oma-aloitteisesti. Läpinäkyvyys parantaa myös Ylen toiminnan hyväksyttävyyttä kansalaisten ja muiden toimijoiden silmissä.”
Päätoimittajien yhdistyksen talven opintomatka (10–11.2.25) suuntautui ennenaikaisiin liittopäivä- eli parlamenttivaaleihin valmistautuneeseen Saksaan ja siellä Berliiniin. Matkalle osallistui 13 PTY-läistä.
Saksassa poliittinen tilanne on kiristynyt viime vuosina – maalla on runsaasti huolia sekä sisäpolitiikassa, sisäisessä turvallisuudessa että taloudessa. Tunnelmia kiristivät ennen vaaleja myös monet maahanmuuttaneiden tekemät väkivaltaiskut. Opintomatkamme alla gallupit ennustivat Saksassa vallan vaihtumista: selkeää ykkössijaa piti kristillisdemokraattien CDU, kun taas aiempi ykköspuolue, liittokansleri Olaf Scholtzin SPD oli jäämässä kolmanneksi osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen taakse.
Opintomatkan ensimmäisenä päivänä pääsimme tapaamaan Suomen Saksan-suurlähettilään Kai Sauerin, joka valotti paitsi omia ajatuksiaan Saksan vaaliasetelmista myös siitä, miten Suomi nähdään Saksassa nykyisin. Suomi on monen saksalaisen mielessä viime vuosina ”valunut” vakaasta pohjoismaisesta valtiosta epävakaampaan suuntaan enemmän kohti itäeurooppalaista viitekehystä.
Anni Erkko luovutti suurlähettiläs Kai Sauerille muistoksi vierailusta Päätoimittaja-kirjan. Kuvassa etualalla Sauli Pahkasalo ja Kalle Silfverberg.Silfverberg, Sauer, Antti Marttinen ja Laura Kolu.
Lähettilään residenssistä jatkoimme Spiegeliin, jossa kuulimme Spiegelin vt. osastopäällikön Marina Kormbakin arviot Saksan vaaleista. Matkan toisena päivänä tapasimme journalistikollegoista myös yleisradioyhtiö ARD:n vt. studionjohtaja Anna Engelken ja Claudia Buckenmaierin.
Kuulemamme arviot povasivat myös liittopäivävaalien jälkeistä aikaa Saksassa erittäin hankalaksi: kestänee pitkään ennen kuin Saksassa on toimintakykyinen hallitus. Vaaleissa ratkaisevaksi nähtiin AfD:n menestyksen lisäksi myös se, mitkä puolueet pinnistävät viiden prosentin äänikynnyksen yli parlamenttiin. Saksassa parlamenttiin pääsevät vain puolueet, jotka saavat yli viisi prosenttia äänistä.
Uudeksi liittokansleriksi nousemassa ollut Friedrich Merz on kategorisesti kieltäytynyt yhteistyöstä AfD:n kanssa, eikä tappioasemissa olleen SPD:n uskottu helposti nousevan CDU:n vetämään hallitukseen. Nähtäväksi jää myös, millaisen roolin Merz lopulta ottaa esim. EU:ssa.
Matkan virallisten osuuksien jälkeen ennen kotimatkalle lähtöä meillä oli mahdollisuus viettää vielä muutama tunti vapaa-aikaa Berliinissä. Joukkomme jakautui ainakin eri museoihin ja Keisari Wilhelmin muistokirkolle.
Mielenkiintoisen uuden tiedon ja hengen sivistyksen lisäksi matka tarjosi runsaasti myös ruumiin reippautta, koska ensimmäiselle matkapäivällemme osuneen julkisen liikenteen lakon takia saimme nauttia keväistyvästä Berliinistä ja sen mahtavista näkymistä jalkaisin liikkuen.
Matkan järjestelyt olivat totuttuun tapaan erinomaiset, mistä kiitokset pääsihteerillemme Antille.
Vuoden 2024 Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaat on julkistettu. Kunkin kategorian voittaja palkitaan keskiviikkona 12.3.2025.
Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.
Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja.
Palkintoehdokkaat 2024:
Vuoden journalisti -ehdokkaat: Iida Tikka, Yle, Marko Lempinen, Ilta-Sanomat, Mari Julku, Iltalehti.
”Kriteerit: Vuoden journalisti(ehdokas) tekee erityisen merkityksellistä, vaikuttavaa ja kiinnostavaa journalismia. Hän on tinkimätön ja rohkea uutisten jahtaaja, tyylillisesti taidokas ja omaääninen journalisti. Vuoden journalisti saattaa myös työskennellä kuvajournalismin puolella: hän tekee vaikuttavaa ja omaäänistä kuvajournalismia, grafiikkaa tai muuta visuaalisen journalismin kerrontaa.”
Vuoden juttu -ehdokkaat: ”Mika Waltarin salaisuus”, Venla Rossi, Helsingin Sanomat; ”MTV:n tiedot: Suomi jäi Ville Tavion päätöksellä pois Ukraina-liittoumasta – syynä maininta seksuaalivähemmistöistä”, Alec Neihum, MTV Uutiset; ”En ole mikään rasisti, mutta”, Joonas Immonen, Ilta-Sanomat.
”Kriteerit: Vuoden jutulla tai juttusarjalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus tai se on saanut aikaan muutoksia yhteiskunnassa. Vuoden juttu on elämyksellinen, tarinallinen ja taidokas.”
Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat: ”32-vuotias Simo Keskinen on juonut poikkeuksellisen määrän alkoholia ja voi kuolla pian”, Minna Ala-Heikkilä, Aamulehti; ”Muovisilppua lannoitteeksi”, Taneli Laine, Aimo Vainio ja Paula Liesmäki, Maaseudun Tulevaisuus; ”Keski-Pohjanmaan soten kriisi (useita juttuja)”, Keskipohjanmaan toimitus
”Kriteerit: Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.”
Vuoden uudistaja -ehdokkaat: Jaakko Keso, Yle Kioski; Satakieli, Haaga-Helia, Radion tekoälyuutiset, STT&Bauer Media.
”Kriteerit: Vuoden uudistaja on yksittäinen journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan alan tai suomalaisten kannalta merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen. Vuoden uudistaja voi myös olla journalisti tai työryhmä, joka on uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.
