PTY pähkinänkuoressa

Päätoimittajien Yhdistys – Chefredaktörernas Förening ry. perustettiin 4.5. 1971 Hotelli Palacessa Helsingissä. Tapahtumaa oli todistamassa arvovaltainen joukko päivälehtien sekä uutistoimistojen johtoa.

Päätoimittajayhdistys oli ensimmäisten säntöjensä mukaan päivälehtien ja kotimaisten uutistoimistojen päätoimittajien sekä heidän apulaistensa yhdysside.

Sen tehtävä oli edistää jäsenten ja heidän edustamiensa lehtien yhteydenpitoa valtiovaltaan, talous- ja kultuurielämään sekä ulkovaltojen edustajiin Suomessa.

Yhdistyksen tavoitteena oli myös lisätä jäsentensä yleis- ja ammattitietoa sekä edistää heidän toimintaedellytyksiään.

PTY:n lounasvieraana sen ensimmäisessä vuosikokouksessa Hotelli Marskissa esiintyi huhtikuussa 1972 poliittisen katsauksen pitänyt pääministeri Rafael Paasio.

Ensimmäisen toimintavuosikymmenen lähetessä loppuaan vahvistettiin yhdistykselle sen luonteen pelkistävä ohjelma.

PTY oli sananvapauden ja sanomisen vapauden varaukseton puolustaja. Sanomalehdistöä ei saanut holhota eikä estää sen tietojen saantia.

Sananvapauteen vetosi järjestön johto myös 70- ja 80-lukujen taitteessa, kun se puolsi MTV:n uutisia.

Voimakkaasti politisoituneella 70-luvulla PTY tai sen jäsenet ottivat osaa kulttuuri- ja informaatiokeskusteluun ja toimivat aktiivisesti sananvapauden rintamalla, missä iskivät yhteen monet kansainväliset toimittaja- ja kustantajajärjestöt.

Myös suomettumisen hullut vuodet osuivat 70-luvulle. Päätoimittajien keskuudessa itsesensuurin olemassa oloa ei yleisesti ottaen kielletty, mutta sen arvon ja merkityksen osalta mielipiteet jakaantuivat varsin selkeästi.

Päätoimittajat eivät onnistuneet saamaan presidentti Kekkosta vierakseen, mutta Koiviston suhteen he onnistuivat. Tapaaminen järjestyi Kultarannassa kesällä 1982. He toivoivat, että presidentin ja PTY:n välille luotaisiin säännöllinen tapaamiskäytäntö.

1980-luku toi tullessaan uuden käsitteen – infokratian, jonka silloinen pääministeri ja puoluejohtaja Kalevi Sorsa lanseerasi. PTY keskusteli aiheesta hänen kanssaan kahdesti; Smolnassa järjestettyyn tilaiuuteen saapui peräti 47 yhdistyksen jäsentä.

Samalle vuosikymmennelle ajoittuu myös PTY:n osallistuminen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan neuvotteluun, joka käsitteli poikkeusolojen tiedotustoimintaa koskevaa ohjeistoa.

PTY:n johtokuntaan on vedottu myös työsuhdeasioissa. Yhdistys otti 70- ja 80-luvulla kantaa kustantajan ja päätoimittajan välisiin kiistoihin sekä julkilausumin että neuvotteluteitse.

PTY:n toimintaan on oleellisena osana kuulunut tutustuminen erilaisiin maihin ja kulttuureihin. Entinen Neuvostoliitto oli useaan otteeseen matkakohteena.

Kiinan-matkaan keväällä 1989 sisältyi myös dramatiikkaa: päätoimittajat näkivät läheltä, kuinka panssarit ajoivat asemiinsa, ja Pekingiin julistettiin sotatila.

PTY perusti 20-vuotisen toimintansa kunniaksi oman journalistipalkintonsa. Ensimmäinen luovutettiin päätoimittaja Birger Thölixille Kultuuritalolla 10.10. 1991.

Vuosien mittaan PTY on myöntänyt jäsenistölleen hakemuksesta merkittävän määrän henkilökohtaisia matka-apurahoja. Lisäksi yhdistys on sponsoroinut monia yhteisiä matkoja.

1990-luvun ja 2000-luvun taitteesta alkoi tavallaan uusi luku journalismissa urheiluun ja dopingin käyttöön liittyvän oikeusjutun myötä. Lähdesuojan merkitys nousi keskustelun kohteeksi.

Lähdesuojan puolustaminen on ollut median tärkeimmistä arvoista. PTY järjestikin 2010 tammikuussa Sanoma Oy:n museossa suuren ”Lähdesuoja nyt” -seminaarin, joka keräsi paikalle keskeisten vaikuttajien lisäksi 58 yhdistyksen jäsentä.

Vuonna 1978 PTY:n seminaarissa keskusteltiin muun muassa lehdistön itsesensuurista. 2011 PTY:n täyttäessä 40 vuotta, yhdistys osallistuu Rovaniemellä Lapin yliopiston ”Sanomisen vapaus puntarissa” -seminaariin oman vuosikokouksensa ohessa.

Vuodet vaihtuvat, mutta sananvapaus säilyttää asemansa keskustelun kohteena.

PTY:n jäsenten piirissä uutinen voi nykyisin levitä monesta mediasta. Vuonna 2010 Sähköisen median päätoimittajat yhdistyivät Päätoimittajien yhdistykseen.

(Lähde: Keijo K. Kulha, Elämää apina laatikossa, Päätoimittajan näkökulma julkisuuteen. Edita 2002.)