Ahosniemi jatkaa johdossa

Vuosikokouksessa 22.3. 2017 johtokunnassa tapahtui melkoinen muutos, koska neljä jäsentä oli ilmoittanut luopuvansa. Iso kiitos Marja Keskitalolle, Stig Nygårdille, Eljas Revolle ja Merja Ylä-Anttilalle. Koska kiinnostus johtokuntaan oli niin suurta, päästiin äänestämään.

Uudet johtokunnan jäsenet ovat Susanna Ginman Hbl, Petri Jauhiainen Yle, Kyösti Karvonen Kaleva ja Tapio Sadeoja IS. Johtokunnassa jatkavat puheenjohtaja Arno Ahonen Kauppalehti, Minna Holopainen STT , Jussi Martikainen Maaseudun Tulevaisuus sekä pääsihteeri Kalle Heiskanen.

Jäsenmaksua päätettiin alentaa ensi vuonna nykyisistä 100/50 eurosta 80/40 euroon. Jonkinlainen varauma jätettiin ja asiaan voidaan ensi vuonna palata, jos Kopiosto-korvausten määrässä tapahtuu oleellista pienenemistä digitalisaation iskiessä myös tälle sektorille.

Vaalien jälkilöylyt

Kunnallisvaalien jälkilöylyt saunotaan Alma-talossa 11.4. klo 15 alkaen.

Löylyä heittävät Jussi Kekkonen Milton, Eeva Lehtimäki Ellun Kanat ja Mikko Majander Kalevi Sorsa-säätiö.

Ilmoittautumiset Kallelle viimeistään 6.4.

Päätoimittajan tehtävä on kirkas

Viime kuukausina Suomessa on keskusteltu tiedotusvälineiden päätoimittajan tehtävästä ja päätoimittajan asemasta sananvapauden käyttäjänä.

Päätoimittajien yhdistys PTY muistuttaa, että päätoimittajan yksiselitteinen velvollisuus on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. Näitä tehtäviä päätoimittaja ei voi luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Päätoimittaja käyttää tiedotusvälineensä sananvapautta. Päätoimittajan työnantaja, tiedotusvälinettä kustantava yhtiö, puolestaan voi vaikuttaa päätoimittajaan ainoastaan nimittämällä tämän tehtäväänsä ja tarvittaessa erottamalla. Nämä perusperiaatteet ovat suomalaisen sananvapauden toteutumisen kannalta entistäkin tärkeämpiä.

Sananvapaus toimituksissa sallii moniarvoisuuden ja päätoimittajan määrittämästä linjastakin poikkeavat henkilökohtaiset kommentit. Sananvapautta tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ole se, että yksittäiset toimittajat voisivat julkaista työnantajansa omistaman median nimissä mitä tahansa.

Päätoimittajien yhdistys painottaa, että päätoimittajan tekemät uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen palveluksessa olevien sananvapautta. Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta.

Hoitaessaan tehtävänsä vastuullisesti päätoimittaja luo toimitukseensa avoimen ja keskustelevan ilmapiirin, jotta jokainen toimituksen henkilökuntaan kuuluva uskaltaa esittää kritiikkiä ja näkemyksiään toimituksen johdon tekemistä journalistisista ratkaisuista. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää.

Päätoimittajan keskeinen tehtävä on turvata toimituksensa työrauha torjumalla sekä ulkoinen että toimituksen sisäinen painostus. Päätoimittajan organisaatiossa työskentelevältä toimittajalta pitää voida edellyttää lojaliteettia työnantajansa linjauksia kohtaan.

Päätoimittajien yhdistys muistuttaa, että päätoimittajat ja heidän johdollaan työskentelevät kollegat ovat suomalaisen sananvapauden tukipilareita. Kehotamme päätoimittajia entistäkin parempaan avoimuuteen ja journalististen prosessien avaamiseen yleisölle. Mitä avoimemmin tiedotusvälineet toimivat, sitä paremmin vastuullinen suomalainen media erottuu valemedioista ja muista vaihtoehtoisia faktoja levittävistä tahoista.

Helsingissä 14. helmikuuta 2017

Päätoimittajien yhdistys PTY

Arno Ahosniemi, puheenjohtaja
Merja Ylä-Anttila, I varapuheenjohtaja

Luotettavan median puolesta

Suomalainen keskustelutapa on muuttunut nopeasti. Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet. Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty.

Moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet. Se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta.

Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme. Tuemme yksittäisiä journalisteja, jotka työnsä vuoksi joutuvat parjauskampanjoiden kohteeksi. Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla.

Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas.

Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys
Mika Pettersson, STT
Merja Ylä-Anttila, MTV
Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
Atte Jääskeläinen, Yle
Jouko Jokinen, Aamulehti
Kari Kivelä, Iltalehti
Antti Kokkonen, Lapin Kansa
Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
Reijo Ruokanen, Talouselämä
Pekka Mervola, Keskisuomalainen
Seppo Rönkkö, Savon Sanomat
Kari Vainio, Turun Sanomat
Kyösti Karvonen, Kaleva
Satu Takala, Ilkka
Toni Viljanmaa, Pohjalainen
Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus
Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet
Niklas Nyberg, Vasabladet
Marit af Björkesten, Svenska Yle

Senioreiden kesäretki

Senioreiden kesäretki tehtiin 22.-23. elokuuta Hämenlinnaan. Ohjelmassa oli muun muassa Keskiajan markkinat linnan pihalla, turnajaisia, opastettu kierros Hämeen linnassa, jossa perehdyimme linnan historian moininaisiin vaiheisiin. Iltapäivällä oli myös mahdollisuus tutustua Vankilamuseoon ja Militaria-museoon.
Majoitus oli Kataisten kartanossa, joka nykyisessä hotellikäytössään kuuluu Lars Krogius -suvulle. Matkaa tehtiin Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotismerkkivuoden merkeissä, joten illallisilla kartanon juhlassalissa kuulimme aterioinnin lomassa musisoinitia, joka tietenkin päättyi Finlandiaan.
Seuraavan päivän ohjelmassa oli käynti Sibeliuksen syntymäkodissa. Sen jälkeen alkoi opastettu kiertoajelu kaupungissa. Tutustuimme mm. Aulangon luonnonpuistoon, jossa nopsajalkaisimmat kiipesivät näkötorniin ihastelemaan Kanta-Hämeen uljaita maisemia.
Päivä päättyi lounaaseen Verka&Sarka -ravintolassa.
Matkalle osallistui 17 henkilöä. Sää oli kaunis ja helteinenkin paikoitellen.

Tapio
Senioritoiminnan vetäjä

Ps. Risto Uimonen on avannut Facebookiin senioreille oman ryhmän. Siellä on lisää kuvia matkaltamme.

PTY:n vaali-ilta

PTYn vaali-ilta 8.4.2015

PTY:n senioreille järjestetty vaalikeskustelu teemalla “Päätoimittaja ja poliitikko” toi paikalle Suomalaiselle klubille 14 emeritusta ja yhden aktiivin, panelisti, Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakan. Hänen ja kolmen muun panelistin; Kari Hokkanen, Aimo Massinen ja Jarmo Virmavirta, alustusten ja Jyrki Vesikansan juonnon pohjalta syntyi kiinnosta ja monipuolinen keskustelu päätoimittajan asemasta. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, kuuluvatko poliittiset päätoimittajat dinosaurusten aikakauteen ja ovat nykyiset päätoimittajat lähinnä tuotantopäälliköitä isoissa konserneissa.

Tilaisuus pidettiin siis tiistaina 8. huhtikuuta 2015.

Terveisin,
Tapio Vallin
Senioritoiminnan vetäjä
p. 050-3215198

Ruotsin suunta muuttui – vaiko sittenkään

Toiset matkaraportit ovat sellaisia, ettei niitä voi kirjoittaa ennen kuin on nähnyt, mitä loppujen lopuksi tapahtuikaan. Näin kävi myös Päätoimittajayhdistyksen raportöörille, joka vieraili kollegoidensa kanssa Tukholmassa viikkoa ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja (4.-5.9.).

Tilanne vaalien alla oli politiikkaa seuraaville kutkuttava. Ennusteet näyttivät sosiaalidemokraattien vetämälle punaiselle blokille voittoa ja maltillisen kokoomuksen johtamalle porvariallianssille tappiota. Aivan noin selvät eivät ennakkoasetelmatkaan silti olleet. Pakkaa sekoittivat vielä ruotsidemokraatit sekä feministit, joiden lopullista kannatusta saattoi vain vaalien alla arvailla.

Pelikuvioita koitettiin selvitellä jo torstaina Suomen suurlähetystön tiloissa, jossa suurlähettiläs Jarmo Viinanen ja lehdistövirkamies Niina Hyrsky alustivat ajankohtaisesta vaalitilanteesta. Oman näkökulmansa asiaan toi myös puolustusasiamies Manu Tuominen, joka paljasti sen, miksi Ruotsin vaaleissa Nato ja ulkopolitiikka jäävät muussa keskustelussa lapsipuolen asemaan, ja selvitti samalla Ruotsin puolustuksen tilaa.

Kirjeenvaihtajien tähdittämän lounaan jälkeen Ruotsin sosiaalidemokraattien lehdistöpäällikkö Odd Guteland valotti kuulijakunnalle demareiden kampanjaa ja vaaliteemoja. Usko ”meidän Stefaniin” tuntui olevan ainakin omien puolella vahva.
Toisenlaisen näkemyksen – ja paljon värikkäämmän sellaisen – Ruotsin vaaleihin toi konkarikirjeenvaihtaja, MTV Uutisten entinen Tukholman-kirjeenvaihtaja Kari Lumikero, jonka seurassa vedimme päivän saldoa yhteen lähetystön puutarhassa. Ja itse asiassa vielä illalla päivällisellä tunnelmallisessa taiteilijaravintolassa, missä vaalikeskustelua ryydittivät herkulliset Wallenbergin pihvit ja paistetut ahvenet.

Mediaan tutustuimme jo torstaina vierailemalla SVT:n suomenkielisessä uutistoimituksessa, ja jatkoimme samaa teemaa perjantaina, kun Expressenin päätoimittaja Thomas Mattsson otti ryhmämme vastaan tuoksuvien korvapuustien kera (niitä oli muuten SVT:n toimituksessakin tarjolla, virallinen mediapulla ehkä?). Ja nyt saivat ruotsidemokraatit kyytiä! Harvoin näkee päätoimittajaa, joka tekee noin suurella sydämellä ja vahvalla missiolla journalismia, jota varten lehti on alun perin perustettukin. Rasismin vastustamisen ohella parituntisen visiitin aikana opimme, mikä merkitys on kuninkaallisilla levikkimyynnille, miten skuuppeja metsästetään, millaisin varustein Expressenin videojournalistit liikkuvat maailmalla ja miksi näyttää ruudussa paremmalta, kun toimittaja juoksee ikään kuin myöhässä uutisankkuripaikalle eikä istu valmiina paikalla puunattuna kun kamera käy.

Ennen lentokentälle lähtöä ehdimme vielä kierrellä Sergelintorilla seuraamassa viime hetken vaalikampanjointia. Feministit tunnustivat torilla vaaleanpunaista, ruotsidemokraatit vaaleansinistä. Kahden suurimman puolueen vaalikopeilla oli jo selvästi hiljaisempaa.

Henriikka Pulli
toimituspäällikkö
Nykypäivä ja Verkkouutiset

PS. Ja kuinkas sitten kävikään. Sosiaalidemokraattien johtama punavihreä blokki sai äänistä reilut 43 prosenttia ja porvariallianssi vajaat 40 prosenttia. Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Reinfeldt jätti eroanomuksen ja kertoi samalla jättävänsä myös puolueen puheenjohtajan pestin. Maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kiilasi ennakoituakin suuremmalla äänisaaliilla ruotsidemokraatit, jotka nappasivat liki 13 prosentin kannatuksen. Feministien veto sen sijaan ei riittänyt äänikynnyksen ylittämiseen.

”Ruotsissa on melkein hätätila” Lumikero kommentoi tuoreeltaan vaalitulosta Maikkarin nettisivuilla. Hän piti vaalien suurimpana yllätyksenä ruotsidemokraattien vaalivoittoa.

– 12,9 prosenttia selkeästi nostaa puolueen suureksi puolueeksi ja Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Näin ollen muun muassa hallitusneuvottelut tämän jälkeen saattavat olla todella vaikeita, sillä selkeitä enemmistöjä ei enää löydy missään tapauksessa, Lumikero kommentoi Maikkarille.

Hätätilakommentin allekirjoitti varmasti myös Expressenin päätoimittaja Mattsson. Vaalitulos varmisti sen, ettei lehdeltä ainakaan lööpit lopu kesken.

Päätoimittajien yhdistyksen seminaarimatka Madridiin 24.-28.4.2013

Jos hiljaisuudesta pitäisi ottaa valokuva, sen olisi saanut huhtikuun 24. päivän iltana Madridin keskustasta. Päätoimittajayhdistyksen opintoseminaarilaisten saapuessa Espanjan pääkaupunkiin, paikallinen kruununjalokivi, Real Madrid, oli juuri hävinnyt ottelun Mestarien liigan loppuottelupaikasta.

Jalkapallon suuruus ja merkitys espanjalaisille ei jäänyt kenellekään epäselväksi nelipäiväisellä seminaarimatkalla. Perjantaina Suomen Espanjan suurlähettiläs Markku Keinänen tunnusti, että vaikka hänen asemapaikkansa on Madrid, jalkapalloseuroista lähinnä sydäntä on kuitenkin FC Barcelona. Tätä ei tietenkään paikallisille sanota ääneen, vaan otteluissa käydään tasapuolisesti – jo pelkästään siksi, että jos Espanjassa haluaa tavata virkamiehiä tai poliitikkoja, heidät löytää jalkapallokatsomosta.

Perjantainen vierailu suurlähetystössä avasi meille seminaarimatkalaisille monipuolisen kuvan tämän päivän Espanjasta ja siitä, miten maa pyrkii ponnistelemaan ulos talouskurimuksestaan. Suurlähettiläs Keinäsen lisäksi asiaa valottivat kaupallinen neuvos Pekka Tolonen Finprosta ja johtaja Auli Leskinen Suomen Madridin -instituutista. Eurokriisin vaikutuksista Espanjaan alusti arvostettu ja usein paikallisissa uutislähetyksissä haastateltu tutkija Ignacio Molina ja lounaspöydässä paikallisen EK:n johtaja José Maria Lacasa kertoi espanjalaisesta työmarkkinatilanteesta ja tehdyistä reformeista.

Espanjan kuuma aurinko näytti hetken voimiaan suurlähetystön takaterassilla, jossa tapasimme Madridissa toimivia suomalaisia kirjeenvaihtajia. Viikonloppua kohden keli kylmeni, jopa niin, että Madridin maratonille jääneet matkaseuralaiset pohtivat sunnuntaiaamulla, miten ylipäätään tarkenevat kesäshortseissa edes juosta.

Perjantaina vierailimme El Mundossa, jonka kakkospäätoimittaja Iñaki Gil manasi meille niin Espanjan nykytilaa kuin sanomalehtien tulevaisuuttakin. Lehtien osalta Espanjassa painitaan samojen ongelmien kanssa kuin meilläkin: levikit pienenevät, ilmoitustulot vähenevät, toimituksista vähennetään väkeä ja netin saaminen maksulliseksi on enemmän kuin haaste. El Mundossa, joka on Espanjan toiseksi suurin sanomalehti, vastausta on etsitty maksullisesta digilehdestä ja paperilehden viemisestä kohti artesaanituotetta.

Jos toimituksessa olo tuntui kodikkaalta ja tutulta, täysin toiseen maailmaan – epätodelliseen sellaiseen – pääsimme tutustumaan Banco Santanderissa, utopiamaisessa kaupungissa, jonka pankkikonserni on rakentanut itselleen pääkonttoriksi ja työntekijöiden ”paratiisiksi”. Ehkä puitteet olivat niin toiselta planeetalta että koko yhdistyksemme porukalta jäi ne kuuluisat hiljaiset signaalit huomaamatta. Kun olimme jo takaisin Helsingissä, korviin kiiri uutinen että Santanderin pääjohtaja Alfredo Saenz oli saanut kenkää.

Nelipäiväisen vierailun aikana talouskurjuuden keskellä ponnistelevat espanjalaiset osasivat näyttää myös sen, miten elämästä selvitään, vaikka tilanne näyttääkin epätoivoiselta. Kun lasissa on tujaus rommikolaa, flamencolauluun voi hukuttaa arjen murheet. Etenkin, kun kolmen aan suomalaiset tarjosivat kierroksen.

Teksti: Henriikka Pulli

Madridin opintomatkan 1. Päivänä kuunneltiin Espanjan talouskatsausta vakavina

Professori Ignacio Molinan otsikko oli Effects of Eurocrises in Spain. Esitelmän aikana julkaistiin Espanjan tuoreet työttömyysluvut, 6,2 miljoonaa.

Vierailu El Mundossa: myös Espanjan lehdet siirtyvät vauhdilla sähköisiin julkaisujärjestelmiin.

Hyvää joulua ja aktiivista vuotta 2013

Kiitokset yhdistyksen jäsenille varsin aktiivisesta osallistumisesta vuoden 2012 jäsentapahtumiin. Vuoden varrelle kertyi joko suunnitellusti tai tai vähän sattumaltakin hyvin ajankohtaisia kohtaamisia päättäjien kanssa. Vuoden helmeksi taitaa jäädä kesäkuinen presidentti Sauli Niinistön tapaaminen linnassa, johon isäntä kiiruhti suoraan venäläiskenraali Makarovin tapaamisesta. Viimeksi mainittu on jo eläkkeellä.

Mutta vuosi 2013 painaa jo päälle. Jo alkuvuosi osoittaa, että yhdistys ei tingi ajankohtaisuudesta. Kirjatkaa näitä jo kalenteriin!

24. tammikuuta kello 11.30–13.00 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen lounas Smolnassa. Ilmoittautumisia otetaan edelleen vastaan villeveikkovaljus@gmail.com aina 10. tammikuuta saakka.

24. tammikuuta kello 14.30 – poliisiylijohtaja Mikko Paateron huippuajankohtainen info Säätytalolla. ( Katso oheinen liite, jossa kutsu ja ilmoittautumisohje!) (viestinta.poliisihallitus@poliisi.fi )

5. helmikuuta kello 12 EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja hall.pj. Ilpo Kokkila luotaavat lounaan yhteydessä työnantajapuolen neuvottelutavoitteita Eteläranta 10, 10 kerros. Ilmoittautumiset villeveikkovaljus@gmail.com

27. helmikuuta kello 9.30 – ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin aamukahvit PTY:n jäsenille ”Kauppasuhteet kaikkiin maailman kolkkiin”. Osoite on Ulkoministeriö Laivastokatu 22 A-rakennus. ilmoittautumiset pääsihteerin yo. e-mailiin.

12. maaliskuuta 2013 klo 12.30 alkaen Ilmatieteen laitoksen uusimmat haasteet. PTY ry:n vuosikokous alkaa Ilmatieteen laitokselle kello 14.30. Päivän ohjelma ja vuosikokouskutsu tulevat myöhemmin.

14. maaliskuuta 2013 kello 15.30 ”Euro & Talous” Suomen Pankissa pääjohtaja Erkki Liikasen isännöimänä. Tilaisuuden jälkeen iltapala. Ilmoittautumisia otetaan vastaan yllä olevaan pääsihteerin e-mailiin.

Hyvää Joulua
Ville-Veikko Valjus
pääsihteeri
PTY ry

Samaan aikaan toisaalla

Etelä-Amerikka opetti toisen maailman tavoille

Mitä järkeä on lähteä Suomesta juuri hallitusneuvottelujen – ja jääkiekon MM-turnauksen loppupelien alkaessa Brasiliaan, Uruguayhin ja Argentiinaan?

Päätoimittajayhdistyksen kolmen maan pikakierros oli kuitenkin viisas valinta: oppitunti toisen maaliman tavoista ja itse asiassa erinomainen keino nähdä tarkemmin myös kotimaata.

Latinalainen Amerikka on perinteisesti ollut maanosa, jossa asiat ovat aina sekaisin: hulluja sotilasdiktaattoreita ja tolkutonta talouspolitiikkaa.

Mutta enää ei ole näin. Useat maanosan maat ovat viime vuosina menestyneet hyvin.

Brasiliassa kasvu on jatkunut vuosikymmenen; viime vuonna bruttokansantuote kasvoi 7,5 prosenttia. Ja vaikka nyt kasvun ennustetaan hidastuvan, se on oikeastaan vain helpotus, sillä nopean kasvun vuoksi talous on jo alkanut vaarallisesti ylikuumentua.

Naapurimaa Uruguay on samassa tilanteessa. Pitkään jatkuneen voimakkaan talouskasvun jälkeen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan runsaaseen neljään prosenttiin. Myös Argentiina on noussut vuosituhannen alun katastrofistaan; sekin on hyötynyt raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta noususta.

Brasilia on maanosan suurin ja tärkein valtio: 8,5 miljoonaa neliökilometriä ja noin 200 miljoonaa asukasta.

Maa on päässyt hyppäämään mukaan energian ja raaka-aineiden valtavaan nousuun.

Päätoimittajayhdistys näki matkallaan tästä vain pienen siivun. Vierailimme Sao Paulossa, joka on näköalapaikka muun muassa Brasilian nopeasti kasvaneeseen metsäteollisuuteen.

Brasilian metsäteollisuuden ydin on eukalyptus-puu, joka Brasiliassa kasvaa hakkuumittaan jopa kuudessa vuodessa.

Eukalyptus ei ole maassa, eikä koko mantereella, alkuperäinen puulaji, vaan Australiasta peräisin olevaa kovaa puulajia ryhdyttiin istuttamaan Brasiliaan1800-luvun loppupuolella, kun havaittiin, että siitä sai hyviä ratapölkkyjä ja polttoainetta höyryvetureihin.

Vasta sata vuotta myöhemmin ryhdyttiin tosissaan tutkimaan eukalyptuksen käyttömahdollisuuksia sellunvalmistuksessa. 1970-luvulla Amazonin alueelle rakennetussa suuressa sellutehtaassa oli jo mukana suomalaisia metsäasiantuntijoita.

Nyt Stora Enso on osakkaana isossa Veracell-sellutehtaassa ja yhtiön toisen suuren sellutehtaan rakennustyöt alkoivat päätoimittajayhdistyksen matkan aikoihin Uruguayssa.

Uruguay on loikannut samaan raaka-ainejunaan Brasilian kanssa. Myös Uruguayssa on nopeaan tahtiin istutettu eukalyptusmetsiköitä, tai puupeltoja. Siellä toimii jo UPM:n suuri sellutehdas ja Stora Enson osakkuustehdas valmistuu parin vuoden päästä.

Uruguay on myös muuttanut maataloustuotantoaan palvelemaan globaaleja raaka-ainevirtoja. Soijan viljely valtaa alaa, ja valtaosa siitä menee Kiinaan eläinten rehuksi.

Myös Argentiina hyötyy Kiina-ilmiöstä; sielläkin panostetaan rajusti muun muassa soijan viljelyyn.

Mutta yksi tärkeä ero Argentiinalla on naapurimaihinsa Brasiliaan ja Uruguayhin. Argentiina ei ole saanut houkuteltua suuria ulkomaisia investointeja Brasilian ja Uruguayn tapaan. Siinä saattaa olla yksi taustatekijä Argentiinan ja Uruguayn väliseen kiistaan maiden rajalla sijaitsevasta suomalaisesta sellutehtaasta.

Ulkomaiset yhtiöt eivät sijoita Argentiinaan, koska se koetaan epävarmaksi. Maa jätti kymmenen vuotta sitten osan veloistaan maksamatta, ja vaikka sen jälkeen Argentiinassakin on talouskasvu ollut vahvaa ja maan valuuttavaranto on kasvanut suureksi, edelleenkin maa maksaa ankaraa hintaa sitoumustensa laiminlyönnistä: ulkomailta on yhä vaikea saada luottoa ja kotimaiset pankit eivät pysty riittävästi yrityksiä luotottamaan, koska ihmiset pelkäävät yhä pitää rahojaan pankeissa.

Toinen Argentiinan ongelma ulkomaisten sijoittajien silmissä on maan poliittinen järjestelmä, jossa valtaa käyttää peronisti- liike. Se on poliittinen voima, jolla on monta päätä ja mieltä, ja siksi sen ymmärtäminen ulkomailla on niin vaikeata. Peronistinen tapa hallita – joka muistuttaa jollain etäisellä tavalla Kekkosen aikaa – on kansan parissa suosittu, mutta hinta on kova: inflaatioprosentti on noin 25, kun se kahdessa naapurimaassa on vain murto-osa siitä.

Suomen kannalta ehkä kiintoisin maa kolmikosta on Uruguay, koska se on vähän kuin Suomi: pieni, isompien naapureiden välissä, vähän unohdettu ja syrjäinen, ja ihmiset ovat vakavia.

Uruguayn opetuksia ovat, että taloudellisen kasvun kelkasta putoaa nopeasti ja muiden kiinni ottaminen sen jälkeen on raskasta, ellei lähes mahdotonta.

Toinen opetus on, että politiikan pitää olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Pitää olla kansallinen tavoite, johon laajasti sitoudutaan.

1920-luvulla Uruguay oli kansainvälinen esimerkkimaa, koska siellä oli muun muassa toteutettu edistyksellinen työlainsäädäntö. Skandinaavien hyvinvointivaltion isä, Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Per Albin Hansson muun muassa piti Uruguayta esikuvanaan.

Maa ei kuitenkaan pysynyt mukana toisen maailmansodan jälkeisessä kansainvälisessä kilpailussa – kuten eivät muutkaan mantereen maat. Ja nyt on edessä uusi yritys.

Metsäteollisuuden osalta ensimmäiset askeleet otettiin vuonna 1987, kun maahan säädettiin metsälaki. Tuolloin luotiin säännöt eukalyptus-puupelloille, ja sen jälkeen alan osaamista on järjestelmällisesti kehitetty.

Uruguayssa, kuten myös Brasiliassa ja Argentiinassa – on vallassa vasemmisto-keskustalainen hallinto, ja se toteuttaa talouspolitiikkaa, jolla yritetään houkutella ulkomaisia investointeja. Tästä politiikasta tuntuu Uruguayssa olevan laaja yksimielisyys.

Suomalaisten metsäyhtiöiden ohella isoa investointia harkitsee muun muassa intialainen kaivosyhtiö.

Ja kolmannen opetuksen mekin olemme kantapään kautta saaneet. Sen voi puhkea sanoiksi vaikka, että ”ei tehdä nyt tästä numeroo”.

Argentiinan kanssa käyty riita rajajoella sijaitsevasta Fray Bentosin sellutehtaasta oli pienelle Uruguaylle raskas kokemus, mutta asiallinen voitto kiistassa on vahvistanut maan itsetuntoa ja asemaa. Uruguay on nyt entistä uskottavampi investointikohde.

Tapasimme Uruguayn ulkoministerin Luis Armagdon, joka kertoi, että maailmalla kuultaisiin nyt mielellään kokemuksistaan ja heidän neuvojaan.

”Mutta me olemme varovaisia. Sanomme vain, että meillä menee ihan hyvin, kiitos kysysmästä.”